04 October
2006
Mikas blogg
Mikas blogg |
|
| Börja med END! |
|
[1]
2
3
följande artikelblock
04 October
2006 "Kirjastojemme tulevaisuus - seuraavat 30 vuotta"
"Kirjastojemme tulevaisuus - seuraavat 30 vuotta" 1. EPÄMIELLYTTÄVÄ TOTUUS Vuonna 2036 Helsingin Rautatientorilla vesi on noussut City-kirjaston kolmannen kerroksen lattialle Siellä Missä kuljimme kerran on nyt myöhäistä lukea kirjoja 2. VIHA JA RAKKAUS Oikeastaan rakastan kumpaakin mutta välillä vihaan kirjaston hoitajaa välillä itse kirjastoa Vihaan ja rakastan, siis, miksi sellainen ristiriita? En tiedä. Mutta tunnen sen ja kärsin (vapaasti Catulluksen mukaan) 3. KIRJASTOVALTA Politiikan kaudet eivät kestä kolmeakymmentä vuotta. Nykyään kaikki muuttuu jo kymmenessäkin vuodessa. Vuonna 2015 on kirjastovalta. Se riippuu tietenkin kirjastonhoitajista. Montesquieu kuten tiedämme jakoi vallan kolmeen Kirjasto on se neljäs josta me vain uneksimme Aina voi tosin epäillä näemmekö edes yhteisiä unia?
[1]
2
3
följande artikelblock
21 October
2006 Toisenlainen EU on mahdollinen!
Lahden EU-kokouksen aikana järjestetyistä mielenosoituksista monille taisi jäädä se kuva, että Attac ja VEU ovat yhtä mieltä Euroopan yhdentymisestä. Näin ei ole. Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskuksen (VEU) kanta Euroopan Unioniin ja Suomen EU-jäsenyyteen on käsittääkseni selkeästi kielteinen. Sen sijaan Attac ei ole ottanut kantaa Suomen EU-jäsenyyteen eikä myöskään EU:n olemassaoloon sinänsä. Suomen Attacin jäsenten ei myöskään tarvitse olla yhtä mieltä EU-jäsenyyttä ja EU:n olemassaoloa koskevista kysymyksistä. Mikäli Suomen Attac ilmoittaisi ykskantaan, että Suomen tulee erota EU:sta ja että itse EU:kin pitäisi lakkauttaa, allekirjoittanut eroaisi Suomen Attacista. Kannatan Suomen EU-jäsenyyttä, EU:n olemassaoloa ja EU:n kehittämistä alkuperäisten, federalististen, aatteiden pohjalta. Tästä huolimatta en kuitenkaan hyväksyisi EU:lle viime vuosina tyrkytettyä perustuslaillista sopimusta, jonka henki on uusliberalistinen ja joka sitoisi EU:n entistä kiinteämmin NATO:on ja Yhdysvaltojen imperialismiin. Mielestäni Suomen Attacin tulisi nyt tavalla tai toisella tehdä selväksi ensinnäkin itselleen ja mahdollisesti myös muille (mikä ei tule olemaan helppoa), että sen tavoitteisiin ei kuulu EU:n vastustaminen eikä Suomen EU-jäsenyyden purkaminen. *** Hesarin toimittaja Mikko Paakkanen raportoi Lahden EU-mielenosoituksesta (21.10.2006): "Iltapäivällä alkoi paikalle tulla enemmän väkeä, kun Lahden Attacin vetämä, EU:ta vastustanut verkosto ryhtyi pystyttämään esiintymislavaa ja makkaranpaistokojua Karjalan palauttajien telttakatosten viereen." Hesarin artikkeliin kuuluvassa faktaruudussa sanotaan toisaalta näin: "Lähes yhtä paljon väkeä kokosi Attac-liikkeen organisoima mielenosoitus, johon osallistui useita järjestöjä. Sen teema oli EU-kriittinen." Niin olikin, mutta EU-kriittisyys ei ole sama kuin EU-vastaisuus. Media leimasi Attacin alkuvuosina Attacin globalisaation vastustajaksi, vaikka suuri osa järjestön kannattajista tuskin vastustaa globalisaatiota sinänsä, vaan ainoastaan nykyistä, pankkiirien ja suuryhtiöiden johtamaa globalisaatioprosessia. (Attac erityisesti finanssiglobalisaatiota.) Globalisaatio on kuitenkin pelkkä käsite, joka pyrkii kuvaamaan jotakin olennaista nykymaailman kehityksestä, kun taas EU on olemassa oleva valtiollinen rakenne, monimutkainen eurooppalainen instituutio. On totta, ettei EU ole yhtä vakiintunut valtiona kuin Yhdysvallat, saatikka Suomi. Voi jopa olla, että EU joskus hajoaa niin kuin Neuvostoliitto hajosi. Vuonna 2006 EU:n vastustaminen sinänsä on kuitenkin hyvin pitkälle menevä poliittinen kanta. *** Esimerkiksi Italiassa, jossa toisen maailmansodan aikana kehittyi voimakas fasisminvastainen vastarintaliike, ja jonka kansa oli saanut kokea myös ensimmäisen maailmansodan kauhut, EU-aatteella, toisin sanoen eurooppalaisella federalismilla, on paljon voimakkaampi jalansija kuin Suomessa. Niinpä Italian kansalle, ja myös Italian kommunisteille, sosialisteille, sosiaalidemokraateille ja ay-liikkeen aktivisteille, Euroopan poliittinen ja taloudellinen yhdentyminen on alusta alkaen ollut myönteinen asia. Suomen kansan historialliset kokemukset ovat, kuten tiedämme, näissä suhteissa varsin erilaiset kuin italialaisten kokemukset. Täällä ei olla ehkä vieläkään ymmärretty, että EU on periaatteessa edistyksellinen ja kannatettava projekti. Suomi on viety EU:hun lähinnä sosiaalidemokraattien johdolla. Mutta tuo alkuperäinen eurooppalainen federalismi, josta minä edellä olen puhunut, ei koskaan saanut jalansijaa Suomessa eikä se ole vieläkään kunnolla rantautunut Suomeen. Onko Paavo Lipponen federalisti? Veikkaanpa, että hän kiertäisi tämän kysymyksen. Sama koskee muuten Ruotsin Göran Perssonia - Tony Blairista puhumattakaan. Voi kyllä todeta, että demarit ja muut hallituspuolueet ovat yrittäneet sopeuttaa Suomea EU:hun. Ongelma on siinä, että EU:ta ei ole kehitetty Altiero Spinellin (1907-1986) federalististen periaatteiden vaan Jean Monnet'n (1888-1979) funktionalististen periaatteiden pohjalta. Niinpä esimerkiksi EU-parlamentilla ei ole niitä laajoja valtuuksia, jotka sille kuuluisivat eurooppalaisessa liittovaltiossa. EU:ta kehitetään hallitusten välisen diplomatian ja teknokraattisen komission kautta. Komissio ole poliittisesti vastuussa juuri kenellekään - paitsi todelliselle toimeksiantajalleen ja linjanvetäjälleen eli ylikansalliselle kapitalismille, toisin sanoen pankkiireille ja suuryhtiöille. Tästä seuraa muun muassa EU:n kuuluisa demokratiavaje. Täällä Suomessa tarvitaan epäilemättä EU-kriittisyyttä. Lisäksi tarvittaisiin myös nykyistä enemmän EU-myönteisyyttä ja rohkeutta puuttua EU-kehitykseen. Mikael Böök
[1]
2
3
följande artikelblock
01 January
2007 Uusi alku Ranskan AttacilleLuin Ranskan Attacin entinen varapuheenjohtajan, Susan Georgen näkemyksiä järjestön tapahtumista v. 2006 Noteeraan, että Ranskan Attac on saanut kaksi uutta puheenjohtajaa, Aurélie Trouvé ja Jean-Marie Harribey. Harribey, 58, on taloustieteen professori Bordeaux'n Montesquieu-yliopistossa ja Le passant ordinaire-lehden toimituksen jäsen. "Le passant ordinaire" lienee suomeksi "Tavallinen ohikulkija". Kuva: http://conte.u-bordeaux4.fr/images/Billet-H/BH3/harri2.jpg Aurélie Trouvé, 27, on agronomi Dijonin seudulta. Hän on ennestään Cote d'Or'in Attacin johtokunnan jäsen. Cote d'Or on Bourgognessa sijaitseva departementti. Kuva: http://www.attac.de/giessen/S4100188.JPG Iloinen yllätys, napoleonilaisen sentralismin perinteen huomioon ottaen, että johtoon on valittu kaksi maakunnan edustajaa. Osa Europan Attaceista on lähettäneet Harribeylle ja Trouvélle kutsun tapaamisiin 10.-11. helmikuuta, jolloin "la Charte des Principes pour une Autre Europe"-ryhmä aikoo kokoontua Pariisissa. Euroopan Attacien edustajat siis tapaavat silloin laatiakseen Toisenlaisen Euroopan Periaatteiden Peruskirjaa (?). Hyvää Uutta Vuotta toivottaen, - Mika
Huomenna lähden Dar es Salaamiin osallistumaan tansanialaisille kirjastoväelle pidettävään WSF-kurssiin ja sieltä jatkan Nairobiin 6.1. maailman sosiaalifoorumia valmistelemaan. (Paluu Suomeen 31.1.) Kirjastoväen (?) ja muidenkin WSF-valmisteluista tarkemmin Information for Social Change-lehden uudessa numerossa, kts. http://www.libr.org/isc
[1]
2
3
följande artikelblock
15 January
2007 teltat nousevat Kasaranissa(Nairobi, sunnuntai 14.1.2007) Maailman sosiaalifoorumin telttoja pystytetään Kasaranissa, Nairobin stadionilla, joka sijaitsee kenties kymmenen kilometria kaupungin keskustasta. Tie Kasaraniin on osittain varsin huonossa kunnossa. Arkipäivisin liikenneruuhkat ovat kuulemma hirveitä. Tänään, sunnuntaina, matka kesti kuitenkin vain parikymmentä minuuttia, yksityisautossa.
Järjestäjien ydinjoukko (The WSF Organising Committee) on muuttanut Kasaraniin. Pääsisäänkäynnin pihalla Esther Obachi, Kenian kirjastoseuran sihteeri ja minä vaihdamme kuulumisia Oloo Onyangon, WSF-komitean kansallisen koordinaattorin, kanssa. Valitamme molemminpuolisesti että yhteys komitean Muistiprojektin (The Memory Project) ja kirjastoprojektimme välillä on oikeastaan alkanut toimia vasta nyt, viikko ennen WSF:n alkamista. Emme ole vielä nähneet Professoria, WSF-komitean puheenjohtajaa. Joidenkin sanotaan jopa yöpyneen hänen ovensa edessä päästäkseen hänen puheille. Keskiviikkona on luvassa yhteinen briiffaus Muistiprojektin kaikille vapaaehtoistyöntekijöille, joihin kirjastonhoitajien pilottihankkeen osallistujat ja minä olemme liittymässä. Muistiprojektista vastaavalla nuorella ugandalaisella, Noela Ojaralla, kuten miellä muillakin, riittää tekemistä: miten tallentaa sosiaalifoorumi muistiin (ts. miten torjua sosiaalifoorumin muistin menetys) , miten hyödyntää aikaisemmista WSF-tapahtumista saatuja kokemuksia ja miten taata sosiaalifoorumin jatkuvuus siinä muodossa, jonka se on saanut, siis avoimena tilana (An Open Space) ? Miten laajentaa sosiaalifoorumin prosessia joitakin satoja tuhansia aktivistia käsittävästä joukosta miljooniin ja taas miljooniin kansalaisiin ympäri maailmaa? Siinäpä varsinainen kysymys. ***
WSF:n "lopullisen ohjelman" piti ilmestyä webissä (http://www.wsf2007.org) "ennen viikonloppua"; tänään, puolipäivään mennessä, se ei vielä ollut ilmestynyt. Jos "lopullinen ohjelma" kuitenkin ilmestyy melkein viikko ennen itse tapahtumaa, täällä tehdään maailmanennätys. Sillä Porto Alegressä ja Mumbaissa Maailman sosiaalifoorumin "lopullinen ohjelma" aiheineen, paikkoineen ja kellonaikoineen, on ollut saatavilla vasta avauspäivänä. Ainakin WSF:n dokumentoitia suunnittelevien ihmisten kannalta olisi epäilemättä mukavaa, jos tässä kohdin
*** Kasaranissa tehdään telttoja, mutta kuka tietää mitä esimerkiksi tämän kaupungin slummeissa ajatellaan tulevasta suurtapahtumasta? Yritän seurata Nairobin englanninkielisiä päivälehtiä, jotka tosin ovat sellaisia kuin lehdet yleensä; mutta juuri sen tähden niistä ei tässä suhteessa ole suurta apua. Huomiseksi olen sopinut tapaamisen kahden nuoren slummi-asukkaan kanssa.
[1]
2
3
följande artikelblock
22 January
2007 Oikeudenmukaisen verotuksen verkosto laajentuu
Nairobi 22. tammikuuta. - Arviolta 20.000 kansalaisaktivista on saapunut Keniaan ja Nairobiin lento- ja maanteitse osallistumaan lauantaina avattuun seitsemänteen Maailman sosiaalifoorumiin (WSF). Sambiasta ja Keski-Afrikasta järjestetyt bussikaravaanit saapuivat myös lauantaina.
[1]
2
3
följande artikelblock
10 April
2007 PuolustusmenoistaEräs nuori taloustieteijlijä, jonka työtä kovasti arvostan, kirjoitti minulle jotakin tämän tapaista:
... pelkästään USAn rahoitus on noin 100 miljardia dollaria vuodessa Irakin sotaan, mutta ei puolustusmenoja voi suoraan verrata siihen mitä valtioilta jää keräämättä veroina tai mitä velkojen korkomaksut vievät budjettikehyksestä.Voi olla näin - ja ekonomistin ajatusmaailmassa varmasti onkin näin - mutta kun sitten toisaalta pyrimme eliminoimaan talouden "vuotoja" kuten valtavat mittasuhteet saavuttaneen veronkierron ja rahanpesun (jotka toimivat omien hallitustemme myötävaikutuksella) on kyllä syytä ottaa puolustusmenotkin vertailevan tutkimuksen kohteeeksi. Military spending on asia, joka jossain määrin ylittää parhaidenkin ekonomistien käsityskyvyn. Mitä KOKO MAAILMAN puolustusmenot edustavat ekonomistien ajattelussa? Miten he selittävät puolustusmenojen nykyisen kokonaissumman 1035 miljardia dollaria? [1] Miksei pikemminkin 2070 mrd, tai 517,5 mrd? Vastaus on, etteivät he ymmärrä tätä kysymystä, sillä puolustusmenojen selittämiseen tarvitaan politiikan tiedettä pikemminkin kuin taloustiedettä. Kysymys on vallasta, ei niinkään rahasta. Sitäpaitsi ekonomistit ovat pääomien muodostusta ja kaupan syklejä tutkiessaan lopultakin juuttuneet kansallisvaltioihin ja kansantalouksiin. He kuvittelevat nykyisiä valtioita ja nykyistä poliittista maailmanjärjestelmää ikuisiksi. Mutta se, että puolustusmenot määräytyvät poliittisesti ei tietenkään tarkoita, että niiden kokonaissumma olisi (kansan)taloudellisesti merkityksetön. Maailman nykyiset poliittiset rakenteet epäilemättä muodostavat maailman kansoille raskaan taloudellisen riippakiven, josta on päästävä eroon. Tämän näkemyksen tulee mielestäni heijastua voimakkaasti Attacin toimintaan. Attac kehottaa kapinaan nykyistä globaalia poliittista järjestelmää vastaan. Kapinan ei kuitenkaan tule suuntautua yhtä määrättyä valtiota tai valtioryhmää vastaan. Ei myöskään USA:ta vastaan, sillä USA:kin on vain nykykyisen, tilapäiseksi ja katoavaksi tuomitsemamme kansainvälispoliittisen järjestelmän osa. Huomaan alkaneeni ajatella yhä enemmän "federalistisesti" ja olevani taipuvainen palaamaan yhteen 1980-luvun END-liikkeen ajatuskulkuun. END (European Nuclear Disarmament) perustui viime käsdessä näkemykseen "exterminismistä" (brittihistorijoitsija E.P.Thompsonin termi). Kylmän sodan kahden supervallan vastakkainasettelu ja varustelun logiikka oli kohtalokasta. Suunta näytti olevan vakaasti kohti katastrofia, jonka syytä juuri kukaan ei olisi jälkeenpäin osannut selittää, sillä se olisi johtunut "järjestelmästä". Europan kansalaiset rautaesiriipun molemmin puolin ja osittain myös muun maailman kansalaiset kuitenkin tajusivat ajoissa mihin suuntaan oltiin menossa. Lopulta 1980-luvun rauhanliikkeet, ts. liikkeet, jotka hylkäsivät toisen maailmansodan seurauksena luodun, irrationaaliseksi muuttuneen järjestelmän - kahtia jaetun Euroopan - veivät voiton. Reaganit, thatcherit ja gorbatshovit joutuivat niin sanutusti ottamaan järjen käteen. Mutta se ei ollut heidän oma järkensä. Se oli meidän, liikkeelle lähteneiden kansalaisten, järki. Näin meidän tulee tänäänkin suhtautua tulevaisuuteemme. Ekonomistien sekä kansallisiin etuihin juuttuneiden poliitikkojen ja diplomaatien on lopultakin toteltava nykyisten, maailman sosiaalifoorumeissa ilmenevien kansalaisliikkeiden järkeä. Poliittinen järjestelmä, joka jo maksaa yli 1000 miljardia pelkästään puolustusmenoissa mitattuna (ja yhä enemmän vuodesta toiseen) on kerta kaikkiaan kestämätön. Se on kumottava rauhanomaisen, gandhilaisen vallankumouksen keinoin. "Ensin he vaikenevat meistä, sitten he nauravat meille, sitten he vastustavat meitä, sitten me voitamme." - Gandhi - Mikael Böök [1] SIPRI Yearbook 2004; lainattu teoksesta WARFARE OR WELFARE? Disarmament for Development in the 21st century. A Human Security Approach. The International Peace Bureau, Geneva, 2006., p. 31.
[1]
2
3
följande artikelblock
05 May
2007 Mikä hiton Itella?
EU:n postidirektiivin seurauksena postilaitos siirtyy takaisin
yhteiskunnan julkisesta sen yksityiseen sfääriin. Tämän siirron jälkeen
postipalvelusta ei enää päätetä julkisella tasolla, ts. poliittisesti,
vaan tärkeimmät postipalvelua koskevat päätökset tehdään yksityisten
yhtiöiden liikkeenjohdon piirissä.
Viisikymmentä vuotta myöhemmin "suurenmoisesta laitoksesta" on tullut holdingyhtiöiden ja hedgerahastojen, pörssihaiden ja valuuttakeinottelijoiden, wahlroosien ja relandereiden temmellyskenttä. Siinäpä vasta "ihmiskunnan hyväntekijöitä"! "Tämä on loukkaus, tämä tosiaan on ryöstö! Ei postiryöstö vaan postin ryöstö", kirjoitti Leena Krohn (Kolme sokeaa miestä ja 1 näkevä, Helsinki 2003, s. 122). Julkista postilaitosta alas ajaessaan EU:n komissio toteuttaa maailman palvelukaupan sopimusta eli GATS-sopimusta. Myös esim. Japanin postin yksityistäminen on käynnissä. Sitä ollaan Koizumin hallituksen ehdotuksesta siirtämässä holdingyhtiön omistukseen tämän vuoden lokakuuhun mennessä. Attacin ja muiden finanssiglobalisaatiota vastustavien liikkeiden ei mielestäni pidä vaatia kansallisten postilaitosten ja postipankkien paluuta, vaan niiden tulee esittää visio globaalisesta julkisesta palvelusta ja ryhdyttävä kamppailuun sellaisen palvelun toteuttamiseksi yhdessä postialan ammattiyhdistysten, Maailman postiliiton (UPU) ja Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) kanssa. Yhteinen, EU:n piirissä toimiva Eurooppalainen posti on toivottava ja luultavasti myös välttämätön etappi Maailmanpostin perustamiseen johtavalla tiellä. EU voisi näin toimia myönteisenä tiennäyttäjänä ja esimerkkinä muulle maailmalle samalla kuin se lujittaisi omaa liittovaltiotaan. On totta, että postialan kansainväliset järjestöt kuten UPU ja ITU noudattavat hallitusten, ja hallitukset puolestaan alati uusia sijoituskohteita kaipaavien kapitalistien tahtoa. Mutta yhtä varmaa on, että postialan ammattilaisten ja televiestintäinsinöörien piiristä löytyy julkisten peruspalvelujen ja todellisen, maailman kansoja yhdistävän poliittisen globalisaation - federalismin - kannattajia. Belgialainen tutkija Francine Mestrum y.m. ehdottivat äskettäin, että Postilaitos voisi hoitaa Afrikasta, Aasiasta ja Latinalaisesta Amerikasta pohjoiseen muuttaneiden siirtotyöläisten rahalähetykset kotimaahansa jääneille perheille. Rahan lähettäminen tulee näet kalliiiksi kun erilaiset välikädet verottavat miljoonien ihmisten muutenkin surkeita ansiotuloja: "A transfer of 100 dollars from Texas to Mexico costs the emigrant 18.99 dollars. A transfer of 100 Euro from Italy towards Morocco costs 14.99 Euro. Senegalese emigrants in Belgium transfer on average 154 Euro per month to their family, Congolese emigrants average 78 Euro per month. In the Benelux countries, transfers between 100 and 200 Euro cost 17 Euro" (Mestrum, F.: It's poor people's money that makes the wealthy rich. About the scandalous gains by banks and other financial institutions profiting from the revenues and money transfers of emigrants, in http://www.libr.org/isc/issues/ISC24/A13-Mestrum.pdf) Eikö näitä rahalähetyksiä muka voisi järjestää edullisemmin jos maailmanfinanssit olisivat julkisia (vrt. http://www.worldpublicfinance.org/) ja - tässä tapauksessa - hoidettaisiin Postin toimesta?
Postipalvelujen avaaminen kilpailulle Esittelijä: Markus FERBER (PPE-DE, D) Asiakirja: A5-0361/2000 Menettely: Yhteispäätösmenettely (ensimmäinen käsittely) Keskustelu: 13.12.2000 Markus FERBERIN (PPE-DE, D) mielestä postipalveluja koskevassa keskustelussa on usein unohdettu kolme keskeistä seikkaa: postipalvelujen hinta, laatu ja saatavuus kaikilla alueilla. Komission direktiiviehdotuksessa, joka koskee postipalveluiden avaamista kilpailulle, on kyse siitä, kuinka paljon monopolia tarvitaan edullisten hintojen, korkean laadun ja laaja-alaisen saatavuuden varmistamiseksi. Ferberin mielestä vastaus on selvä: kilpailun tulee olla mahdollisimman laajaa ja monopolin mahdollisimman rajallinen. Komissio on ehdottanut, että alle 50 gramman painoisten lähetysten toimittaminen kuuluisi monopolille. Parlamentin liikennevaliokunnan mielestä rajan tulisi olla 150 grammaa. Komissio ehdottaa markkinoiden vapauttamista kaiken lähtevän ulkomaanpostin osalta. Valiokunta puolestaan säilyttäisi monopolin. Valiokunnan ja komission kannat eroavat myös erityispalveluiden ja markkinoiden avaamisen aikataulun osalta. Ferber piti tärkeänä, että direktiivissa määritellään selkeästi ajankohta, jolloin jatkotoimista on päätettävä. Ferber muistutti että kansalaiset maksavat monopolin kustannukset. Postipalveluiden laatu ei ole parantunut viimeisen 500 vuoden aikana. Postin tehtävä ei ole ensi sijassa luoda työllisyyttä, vaan kuljettaa kirjeitä paikasta A paikkaan B. Komission ehdotus merkitsee postipalveluiden asteittaista vapauttamista. Ferber sanoi olevansa melko tyytyväinen komission ehdotukseen, mutta valiokunta on päätynyt varovaisemmalle kannalle. Lähde: www.europarl.europa.eu Bryssel 18. lokakuuta 2006 Postipalvelut: Komissio ehdottaa markkinoiden täydellistä avaamista vuoteen 2009 mennessä Euroopan komissio on tehnyt ehdotuksen EU:n postimarkkinoiden täydellisestä avaamisesta kilpailulle vuoteen 2009 mennessä eli nykyisessä postidirektiivissä sovitun tavoiteaikataulun mukaisesti. Laajamittaisen tutkimuksen perusteella komissio uskoo, että tämä on EU:n kuluttajien ja yritysten kannalta paras keino säilyttää yleispalvelu ja parantaa laatua ja valinnanvaraa. Markkinoiden täydellinen avaaminen tarkoittaa, että kansallisilla postialan toimijoilla ei enää ole monopolia tietyn painorajan alittavissa postilähetyksissä (nykyisin enintään 50 grammaa), jotka tunnetaan nimellä "varatut palvelut". Jäsenvaltioille tarjotaan joustava valikoima keinoja yleispalvelun tarjonnan rahoittamiseen tai mahdollisuus jakaa yleispalveluvelvoite usean toimijan kesken. Ehdotuksessa on kuvattu selkeästi, kuinka tämä voidaan saavuttaa. Ehdotettu uusi direktiivi on viimeinen vaihe pitkässä uudistusprosessissa, jonka kuluessa EU:n postimarkkinoita on jo laajamittaisesti avattu kilpailulle erittäin myönteisin tuloksin. Sisämarkkinoista ja palveluista vastaava komissaari Charlie McCreevy totesi: "Uskon vakaasti, että postipalveluiden sisämarkkinoiden toteuttaminen on olennaisen tärkeää palveluiden parantamiseksi edelleen ja jo saavutettujen edistysaskelten ja tulosten turvaamiseksi. Ehdotusta laatiessamme asetimme etusijalle kuluttajien ja käyttäjien tarpeet. Kun markkinat avautuvat täydellisesti vuonna 2009, voimme odottaa yhä uusia innovaatiota, parempia palveluja ja parempaa kustannustehokkuutta. Ilman tätä EU:n postimarkkinat kykenisivät yhä huonommin suoriutumaan kommunikaatiovallankumouksen haasteista.? Markkinoiden avaaminen on keskeisessä asemassa postialan kannattavuuden ja sen tuottaman työllisyyden pitkän aikavälin turvaamisessa.? " Lähde: europa.eu EU:n Postidirektiivi on luettavissa verkosta: 1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/67/EY, annettu 15 päivänä joulukuuta 1997, yhteisön postipalvelujen sisämarkkinoiden kehittämistä ja palvelun laadun parantamista koskevista yhteisistä säännöistä Virallinen lehti nro L 015 , 21/01/1998 s. 0014 - 0025 http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:31997L0067:FI:HTML 2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/39/EY, annettu 10 päivänä kesäkuuta 2002, direktiivin 97/67/EY muuttamisesta yhteisön postipalvelujen kilpailulle avaamisen jatkamiseksi Virallinen lehti nro L 176 , 05/07/2002 s. 0021 - 0025 http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:32002L0039:FI:HTML Mikael Böök * book-at-kaapeli.fi * gsm +358(0)-44 5511 324 * http://www.kaapeli.fi/book/ * http://blogi.kaapeli.fi/book/
[1]
2
3
följande artikelblock
13 May
2007 Protestin syyG8-maiden hallitukset jatkavat ikiaikaista kleptokratiaa
G8-maat ovat asteittain luoneet sellaiset talousrakenteet, taloudelliset puitteet, jotka rohkaisevat veronkiertoon ja rahanpesuun. Veropetokset ja talousrikollisuus eivät näet ole finanssiglobalisaation lieveilmiöitä vaan sen ydintoimintoja. Jos G8-maiden poliittiset johtajat eivät ole henkilökohtaisesti yllyttäneet maittensa yhtiöitä ja rikkaimpia ihmisiä finanssirikollisuuteen, niin sen ovat tehneet pankit, finanssipalveluyritykset ja suuret kirjanpitofirmat. Hiljattain ilmestynyt kirja A Game As Old As Empire. The Secret World of Economic Hit Men and the Web of Global Corruption (ed. Steven Hiatt, San Francisco 2007) on esimerkki kasvavasta kirjallisuudesta, joka dokumentoi maailmanlaajuisen korruptioverkoston olemassaolon. G8-maiden poliittiset johtajat ovat osallistuneet tuon maailmanlaajuisen korruptioverkoston punontaan, he ovat - joitakin poikkeuksia lukuunottamatta - sen arkkitehteja ja rakentaja. Monasti he ovat myös henkilökohtaisesti sekaantuneet talousrikollisuuteen. Tarkoitan sellaisia henkilöitä kuin Bush vanhempi ja nuorempi (Kts. Lucy Komisarin artikkeli BCCI-pankista, em. teoksessa), Tony Blair (vrt. esim. "Blair defends decision to halt inquiry into Saudi defense contracts", International Herald Tribune 15.12.2006; sekä kirjanpidon professori Prem Sikkan artikkeli "New Labour: Tax Dodgers' Friend", Tribune 9 March, 2007) ja Berlusconi (kts. esim. Denis Robert & Ernest Backes, Révélation$, Paris 2001, ss 345-351), joitakin esimerkkejä mainitakseni. Eikä Putin välttämättä ole parempi, vaikka hän ryhtyi toimeen Hodorkovskia ja Lebedevia vastaan (kts. artikkeli "Pilkuton leopardi", Voima 5/2005") - ja olihan hänen edeltäjänsä Jeltsin perheineen vertaansa vailla valtion varojen kavaltajana! Sinikka Mönkäre kiteytti kemiraskandaalin yhteydessä tämän nykyisen globaalin roskaväen tekopyhyyden yhteen lauseeseen: "Sehän on täysin laillista"! (Kts. Hallituksen esitys suostumuksen antamiseksi toimenpiteille, joiden seurauksena voidaan luopua valtion omistuksesta Kemira Oyj:ssä, 2.10.2001). Jared Diamondin kirjassa Tykit, taudit ja teräs, ja tarkemmin sanoen kyseisen teoksen neljännessätoista luvussa, joka käsittelee hallitusten ja uskontojen evoluutiota viimeisen 13.000 vuoden aikana, pääkäsitteeksi nousee kleptokratia, ts varkaiden valta. G8-maiden hallitukset valitettavasti jatkavat ikiaikaista kleptokratiaa. Se on protestin syy. Koittaako koskaan demokratian aika?
[1]
2
3
följande artikelblock
17 May
2007 Pölyn laskeuduttuaSteven E. Jonesilta uusi artikkeli WTC-tornien sortumisen syistä. Tim Berners-Lee torjuu vulgäärin käsityksen. Kristus astuu taivaaseen
1.Steven E. Jones on julkaissut uuden artikkelin tutkimuksistaan koskien World Trade Center-tornien ( WTC1, WTC2 ja WTC7 ) sortumisen syitä. Kts. "Revisiting 9/11/2001 --Applying the Scientific Method", http://journalof911studies.com/volume/200704/JonesWTC911SciMethod.pdfJones raportoi tässä artikkelissa alustavasti mm. pölyhiukkasten analysointia. Hänen tutkijatiimillä on hallussaan pölyhiukkasotos, jonka n. 100 m etäläisestä tornista sijaitsevan asunnon asukas asetti heidän käyttöönsä. Hiukkasiin sisältyy pisaranmuotoisia rautapartikkeleita: "There was a surprising amount of this iron-rich material. Although others have reported the presence of iron-rich particles in the dust, I was surprised to find the abundance of spherical particles in this iron-rich component some of which were considerably larger than previously reported. It was exciting to me to find for the first time iron-rich spheres up to about 1.5 mm in diameter in a 32.1-gram sample of dust", Jones kirjoittaa. Jones tutkii näitä partikkeleita elektronimikroskoopilla. Hänen alustava johtopäätöksensä: "I will simply say in this paper that iron-aluminum rich spheres are seen in both the WTC dust and in spherules produced in thermite-control reactions. Details of the spherules and comparisons are beyond the scope of this paper but are available to me and our team of researchers, and will appear in a forthcoming paper. We consider the information borne by these previously-molten microspheres found in large numbers in the WTC dust, for they tell us much about what took place that remarkable day in history." 2.WWW:n yhdeltä perustajahahmolta kysyttiin mitä hän tuumaa Web 2.0-puheista.LANINGHAM: You know, with Web 2.0, a common explanation out there is Web 1.0 was about connecting computers and making information available; and Web 2 is about connecting people and facilitating new kinds of collaboration. Is that how you see Web 2.0? BERNERS-LEE: Totally not. Web 1.0 was all about connecting people. It was an interactive space, and I think Web 2.0 is of course a piece of jargon, nobody even knows what it means. If Web 2.0 for you is blogs and wikis, then that is people to people. But that was what the Web was supposed to be all along. 3.Distance bridging - kuilun umpeen kuroaminen? Kuilu, matka - syvyys, etäisyys. Miten onnistumme kuroamaan kuilun umpeen? Suomen ja Venäjän välillä on lyhyt matka mutta syvä kuilu.Onko Venäjän ja Ugandan välinen kuilu syvempi kuin Suomen ja Ugandan välinen kuilu? Helsingistä Ugandaan ei ole juuri pidempi matka kuin Pietarista - siis maantieteellisesti. Putoaisivatko Venäjän alterglobalistit kuiluun jos he yrittäisivät ylittää sitä? Ei, heillä on realistinen käsitys kuilun syvyydestä. Ovatko he realistisempia kuin me? Tämä on jo pinnallista lavertelua, sen myönnän. Minusta tämä metafora on kiintoisa, hyödyllinen... Metafora on muuten sana joka tuo mieleen matkustamisen yli, ylilennon. Metaforilla ylitämme kuiluja ja taitamme matkoja. Rucht, vanhempi tutkija, jopa vanhempi kuin minä, varoittaa interneteuforiasta. Eu-for, niin kuin meta-for. Kuin for-um? (1) Maailman sosiaali-foor-umi. Aina sitä matkustellaan, matka jatkuu. Kristus matkusti taivaiseen. Tänään. ___ (1) Ehkä ei. Forum, luultavasti foro-verbistä . "Borra", vrt. Kortfattad latinsk-svensk ordbok, av Ivar A. Heikel, Mercator, Helsingfors 1946, s. 157. - Grek. pharan, plöja (enl. Svensk etymologisk ordbok).
[1]
2
3
följande artikelblock
24 May
2007 Euroopan Unionin postidirektiiviLisäys Mikä hiton Itella?-artikkeliin
Meidän postilaitoksemme, tämä "ihmiskunnan hyväntekijä" Voltairen sanojen mukaan, ei ole syntynyt noin vain. Minusta vaikuttaa siltä kuin se pitkällinen kamppailu, joka on edeltänyt tätä suurenmoista instituutiota, ilmentäisi sosiaalista edistystä ylimalkaan; ja se tie, jota postilaitos on vaeltanut, voi vielä osoitautua tieksi kohti yhdistynyttä rauhan maailmaa. Tammikuun 1 pnä v. 1840 astui voimaan laki, jonka mukaan The Post Office alkaisi velottaa pennin per kirje koko Yhdistyneen Kuningaskunnan alueella. Kansa oli riemuissaan julkisen yleispalvelun syntymisestä. Maailman ensimmäinen postimerkki, ns. musta penny, oli merkki koko maailmalle. - Hänen suuri suunnitelmansa levisi kuin kulovalkea koko sivistyneeseen maailmaan, totesi Englannin pääministeri Gladstone myöhemmin Rowland Hillistä, Englannin postiuudistuksen uranuurtajasta. Tammikuun 1 pnä v. 2009 astuu voimaan EUn postidirektiivi. Julkinen palvelu ja omaisuus otetaan jälleen kansalta pois ja luovutetaan vero- ja pankkiparatiiseihin kapitaalejaan rekisteröiville pääomasijoittajille. - EU-komissaari Charley Greevyn tulee erota, koska hän ei ole onnistunut takaamaan rahoitusta kansalaisten yleiselle postipalvelulle, vaativat postityöntekijöiden liitot julkilausumassaan toukokuussa 2007. Suomi on yksi niistä harvoista maista, jotka ovat lainsäädännössä jo nyt yksityistäneet postin. Suomen Posti on saamassa käsittämättömän peitenimen Itella. Vastaavasti Tony Blairin Englannissa Post Officea aiottiin muuttaa Consigniaksi, mutta postin työntekijät ja yleisö onnistuivat estämään tekaistun nimen käyttöönoton. Nykyään Englannin postiyhtiön nimi on Royal Mail Group Ltd. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ja Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY kampanjoivat jonkun verran julkisten palvelujen puolesta. Muut vaikenevat. EUn komissio jatkaa kaikessa rauhassa kaikkien palveluiden "asteittaista ja säädeltyä vapauttamista" Maailman kauppajärjestön GATS-sopimuksen (1995) hengessä. Onko EUn postidirektiiville olemassa vaihtoehto? Kyllä on, ja se kiteytyy seuraavaan kysymykseen: miksei EU rakenna hienoa, julkista, yleiseurooppalaista postipalvelua? Amerikan Yhdysvalloilla on liittovaltion postipalvelu (United States Postal Service) aina Benjamin Franklinin ajoista alkaen. Miksei EU vieläkään osaa olla aidosti federalistinen ja rakentava? |
|
Powered by COREBlog |
Liikenneruuhkat lienevät sittenkin pienempi ongelma. Olisi esimerkiksi ihme, mikäli Maailman sosiaalifoorumin brasilialiset perustajat (Porto Alegren perintöineen) , intialiaset jatkajat (WSF pidettiin, kuten muistamme, Mumbaissa v. 2004) ja nyt myös sen afrikkailaiset toteuttajat saavuttaisivat täydellisen yhteisymmärryksen Nairobin sosiaalifoorumin järjestämisestä. Mutta hyvä, että edes yrittävät.
onnistutaan tällä kertaa skarppaamaan, vaikka sanomattakin on selvää, että kaikkea ei voi tallentaa, dokumentoida ja muistaa. Komitean lehdistötiedotteen mukaan sosiaalifoorumiin odotetaan 150.000 osaanottajaa. Konferensseja, seminaareja, työpajoja, keskusteluja y.m. oli määräaikaan mennessä (se meni umpeen joulukuun puolivälissä) rekisteröyty yli tuhat. Valikoida täytyy siis joka tapauksessa ja "lopullisesta ohjelmasta" voi oikeataan puhu vain lainausmerkeissä, sillä se mitä tapahtuu todella poikkeaa, kuten tiedetään, aina suunnitelmasta.
