01 January
2007
Uusi alku Ranskan Attacille
Luin Ranskan Attacin entinen varapuheenjohtajan, Susan Georgen näkemyksiä järjestön tapahtumista v. 2006
Noteeraan, että Ranskan Attac on saanut kaksi uutta puheenjohtajaa, Aurélie Trouvé ja Jean-Marie Harribey.
Harribey, 58, on taloustieteen professori Bordeaux'n Montesquieu-yliopistossa ja Le passant ordinaire-lehden toimituksen jäsen. "Le passant ordinaire" lienee suomeksi "Tavallinen ohikulkija". Kuva: http://conte.u-bordeaux4.fr/images/Billet-H/BH3/harri2.jpg
Aurélie Trouvé, 27, on agronomi Dijonin seudulta. Hän on ennestään Cote d'Or'in Attacin johtokunnan jäsen. Cote d'Or on Bourgognessa sijaitseva departementti. Kuva: http://www.attac.de/giessen/S4100188.JPG
Iloinen yllätys, napoleonilaisen sentralismin perinteen huomioon ottaen, että johtoon on valittu kaksi maakunnan edustajaa.
Osa Europan Attaceista on lähettäneet Harribeylle ja Trouvélle kutsun tapaamisiin 10.-11. helmikuuta, jolloin "la Charte des Principes pour une Autre Europe"-ryhmä aikoo kokoontua Pariisissa. Euroopan Attacien edustajat siis tapaavat silloin laatiakseen Toisenlaisen Euroopan Periaatteiden Peruskirjaa (?).
Hyvää Uutta Vuotta toivottaen,
- Mika
Huomenna lähden Dar es Salaamiin osallistumaan tansanialaisille kirjastoväelle pidettävään WSF-kurssiin ja sieltä jatkan Nairobiin 6.1. maailman sosiaalifoorumia valmistelemaan. (Paluu Suomeen 31.1.) Kirjastoväen (?) ja muidenkin WSF-valmisteluista tarkemmin Information for Social Change-lehden uudessa numerossa, kts. http://www.libr.org/isc
05 January
2007
2007
Activist Librarians
- An activist librarian goes out, collects the information, and packages it for the people, says Esther Obachi from Kenya Library Association. She is one of the lecturers at the 3-day workshop for Tanzanian librarians in Dar es Salaam 3-5 January. Today we shall study Wikis and Blogs in the computer lab of the Dar es Salaam university, and guess who is going to give the presentation.
We are all preparing for the World Social Forum in Nairobi 20-25 January, 2007. The librarians are going to document it and repackage it for dissemination to the people. About one thousand activities (events, conferences, workshops etc.) have already been registered by the movements, associations and networks participating in the WSF. The list of these activities and events are available in 5 databases on the web at www.wsf2007.org. The databases are presented in Excel sheets.
I am bad at Excel sheets, but my Open Office software can at least open and handle them.
Mr Leonard Ngowo from the public library in Morogoro (Tanzania) helped me to prepare printouts from the Excel sheets for our workshop.
08 January
2007
2007
Zanzibar
After the 3-day workshop in Dar es Salaam, we decide to pay a visit to Zanzibar. Getrude, one of the Tanzanian librarians, accepts to be our guide. She turns up promptly at six on Saturday morning, and we are off to the port which is crowded with Zanzibaris and tourists waiting to embark on one of the morning ferries.
-
Adam's Exchange near the port of Zanzibar.
-
Mgani Said and Maryam Mohammed at their desk, serving one of the 5700
registered users of Zanzibar Library Services.
Behind: head librarian Hamid Rajabu Juma. .
-
On the ferry back from Zanzibar to the mainland are many elders with
children who return to school after New Year.
***
On Sunday, I flew from Dar es Salaam to Nairobi in the company of Rosemary and Esther.
15 January
2007
2007
teltat nousevat Kasaranissa
(Nairobi, sunnuntai 14.1.2007) Maailman sosiaalifoorumin telttoja pystytetään Kasaranissa, Nairobin stadionilla, joka sijaitsee kenties kymmenen kilometria kaupungin keskustasta. Tie Kasaraniin on osittain varsin huonossa kunnossa. Arkipäivisin liikenneruuhkat ovat kuulemma hirveitä. Tänään, sunnuntaina, matka kesti kuitenkin vain parikymmentä minuuttia, yksityisautossa.
Liikenneruuhkat lienevät sittenkin pienempi ongelma. Olisi esimerkiksi ihme, mikäli Maailman sosiaalifoorumin brasilialiset perustajat (Porto Alegren perintöineen) , intialiaset jatkajat (WSF pidettiin, kuten muistamme, Mumbaissa v. 2004) ja nyt myös sen afrikkailaiset toteuttajat saavuttaisivat täydellisen yhteisymmärryksen Nairobin sosiaalifoorumin järjestämisestä. Mutta hyvä, että edes yrittävät.
Järjestäjien ydinjoukko (The WSF Organising Committee) on muuttanut Kasaraniin. Pääsisäänkäynnin pihalla Esther Obachi, Kenian kirjastoseuran sihteeri ja minä vaihdamme kuulumisia Oloo Onyangon, WSF-komitean kansallisen koordinaattorin, kanssa. Valitamme molemminpuolisesti että yhteys komitean Muistiprojektin (The Memory Project) ja kirjastoprojektimme välillä on oikeastaan alkanut toimia vasta nyt, viikko ennen WSF:n alkamista. Emme ole vielä nähneet Professoria, WSF-komitean puheenjohtajaa. Joidenkin sanotaan jopa yöpyneen hänen ovensa edessä päästäkseen hänen puheille.
Keskiviikkona on luvassa yhteinen briiffaus Muistiprojektin kaikille vapaaehtoistyöntekijöille, joihin kirjastonhoitajien pilottihankkeen osallistujat ja minä olemme liittymässä. Muistiprojektista vastaavalla nuorella ugandalaisella, Noela Ojaralla, kuten miellä muillakin, riittää tekemistä: miten tallentaa sosiaalifoorumi muistiin (ts. miten torjua sosiaalifoorumin muistin menetys) , miten hyödyntää aikaisemmista WSF-tapahtumista saatuja kokemuksia ja miten taata sosiaalifoorumin jatkuvuus siinä muodossa, jonka se on saanut, siis avoimena tilana (An Open Space) ?
Miten laajentaa sosiaalifoorumin prosessia joitakin satoja tuhansia aktivistia käsittävästä joukosta miljooniin ja taas miljooniin kansalaisiin ympäri maailmaa? Siinäpä varsinainen kysymys.
***
WSF:n "lopullisen ohjelman" piti ilmestyä webissä (http://www.wsf2007.org) "ennen viikonloppua"; tänään, puolipäivään mennessä, se ei vielä ollut ilmestynyt. Jos "lopullinen ohjelma" kuitenkin ilmestyy melkein viikko ennen itse tapahtumaa, täällä tehdään maailmanennätys. Sillä Porto Alegressä ja Mumbaissa Maailman sosiaalifoorumin "lopullinen ohjelma" aiheineen, paikkoineen ja kellonaikoineen, on ollut saatavilla vasta avauspäivänä. Ainakin WSF:n dokumentoitia suunnittelevien ihmisten kannalta olisi epäilemättä mukavaa, jos tässä kohdin
onnistutaan tällä kertaa skarppaamaan, vaikka sanomattakin on selvää, että kaikkea ei voi tallentaa, dokumentoida ja muistaa. Komitean lehdistötiedotteen mukaan sosiaalifoorumiin odotetaan 150.000 osaanottajaa. Konferensseja, seminaareja, työpajoja, keskusteluja y.m. oli määräaikaan mennessä (se meni umpeen joulukuun puolivälissä) rekisteröyty yli tuhat. Valikoida täytyy siis joka tapauksessa ja "lopullisesta ohjelmasta" voi oikeataan puhu vain lainausmerkeissä, sillä se mitä tapahtuu todella poikkeaa, kuten tiedetään, aina suunnitelmasta.
***
Kasaranissa tehdään telttoja, mutta kuka tietää mitä esimerkiksi tämän kaupungin slummeissa ajatellaan tulevasta suurtapahtumasta? Yritän seurata Nairobin englanninkielisiä päivälehtiä, jotka tosin ovat sellaisia kuin lehdet yleensä; mutta juuri sen tähden niistä ei tässä suhteessa ole suurta apua. Huomiseksi olen sopinut tapaamisen kahden nuoren slummi-asukkaan kanssa.
16 January
2007
2007
Hoperaisers of Korogocho
The two young men from Korogocho showed up punctually. I gave them the guitar. They played and singed. They are good singers. Real good. Therefore I might as well mention their names so that you can recognize them when you hear them later. Daniel Onyango is 19, Isaiah Kimani 18. There are other members of their band also, whom I have not yet heard singing or playing. "Hoperaisers" is the name of the band. They are about to release a CD, their first, I assume. "These are voices from the South", and "Wake up Kenyans", for instance, are nice new songs they have made. I believe the WSF participants will appreciate. The latter is in Swahili. "Another World is Possible", another of their songs, reminds me of "We shall Overcome".
The Hoperaisers in the picture here, with Isaiah (holding guitar) and Daniel (on his left).
We took off to Korogocho in a taxi. I asked Daniel to enumerate the slums of Nairobi. Here are some names to start with: Kiambio (we pass that on our way), Citycotton (we pass that one, too), Mathare (with perhaps half a million inhabitants), Kibera (the biggest: population ca 1 million; its roofs are seen from the way to the national park), Mukuru, Kawangware, Kangemi, Huruma, Kayole, Soweto (yes, another Soweto, not the same as in S.A.) and Mailisaba. There are also new slums which still lack names, like the one you see here in the photo
.
There are many stories to be told from Korogocho. In fact, some 150.000 people live there, close to a dump site. The dump site looks like dump sites look, but it is enormous, the biggest of Nairobi. I will not show pictures of it. Between Korogocho and the actual smoking and stinking pile of dump is a nicer looking little valley where "many people have died" (Daniel), sinking into the old quarry (the "valley" has sometimes been a stone quarry). So the dump is, in its own way, dominating the landscape, which, in principle is beautiful. The dump kills people in Korogocho, of course, causing disease and cancer.
Korogocho, by the way, is not very far from the Moi sports stadium of Kasarani, the main venue of the World Social Forum. What do the people in Korogocho think about the WSF? I don't know much about that, but at least there are groups which prepare actively and visibly for it. Hoperaisers is one of these groups, for sure. "Koch-FM", the emerging Community radio station, is another (Koch = Korogocho). Geoffrey K Muriitki tells me all about it in his container, refurbished into radio studio. If all goes well Koth-FM goes live on Sunday. But they have problems with the transmitter.. They have fighted hard with the government officials last year over the license. At one point they had to arrange a demonstration within the government office. Finally they got permission to send on bandwith 99.9. Koch-Fm hopes to reach some 800.000 listeners, and it will not only send radio programs. It will also go out to the various parts of Korogocho (there are 9 "groups", that is, districts) to arrange discussions: fight drugs, educate on HIV, for isntance. a CR station can run only 2 ads per day, so it will not be a commercial radio. The Norwegian church and "Open Society" has assisted with the equipment.
.
Over the "entrance" to Korogocho, already, hangs a big banderolle which tells about the WSF and the Marathon from Korogocho to the city center (ca 14 km) which will take place on the last, closing, day of the WSF. The aid organisations of the churches are active here, not least the Catholic Church (St. John) which has done social work here since 30 years, building a school, a library, and the audience where Hoperaisers gave a concert the day before our tour (ca 5.000 yong attended, they say). Father Daniele Moschetti, an impressive figure with a wooden crucifix on his chest, wishes me "welcome to us". (Checkout: www.korogocho.org
)
After the concert of the Hoperaisers, a stand has come up, where people can register for participation in the World Social Forum. How will it be to participate in the WSF? Will the young slum-dwellers from Korogocho find the researchers and activists who have registered so many activities for the WSF? The "final draft" of the programme of the WSF was released at http://www.wsf2007.org yesterday. The venues and times are not yet in that draft. Intersting to see how people will find each others and their activities. Here, to end with, a picture of the registration in Korogocho
.
20 January
2007
2007
What World Social Forum Aims At
(Nairobi 20 January 2007) . The opening ceremony of WSF 2007 starts today at 14 pm in the Uhuru Park of Nairobi. This morning, the Kenyan newspaper Daily Nation printed my article (below), in which I shortly describe the project I am involved in here, and give some views about the social forum process.
*********************************************************
*********************************************************
Manuscript:
What is the World Social
Forum aiming at?
The
World Social Forum is not only the world’s biggest jamboree, which occurs each
or every second year in Porto Alegre, Mumbai, Nairobi, or another center of the
Global South. The
social forum is a form of intellectual and political activity, which resembles
that of the educational institutions and the libraries. These are supposed to
be, and sometimes they actually are, ‘open spaces’.
Thus one of the nine thematic terrains chosen for the Nairobi WSF 20-25 January is: “Building a world of peace, justice, ethics and respect for diverse spiritualities”. This could also be the explicit goal of a university or a library.
The social forum is going on at many levels: local, national, regional, and “world”. It is a process, but it is not yet an institution. Should the social forum strive to establish itself as one of society’s lasting institutions?
The answer must be yes. The social forums aim at building a global society that could not materialize earlier, because the conditions for its existence were lacking. World social forums are not possible without world communications. The Internet, yet another ‘open space’ at our disposal, is the ultimate proof, but also a prime condition, of the on-going globalization of human society.
But we are not yet living in the global society. Imperialism and war are still the words of the day, as we can see in Iraq. Not to speak about the lack of respect for diverse spiritualities. A hundred thousand WSF participants, or a million people in the various social forums around the world, might be impressive numbers, but they are far from sufficient. How to make the social forums grow and extend? What should the Nairobi WSF, for instance, be aiming at?
The openness of the ‘open space’ is informational. It means a capacity to receive and to deliver the social information, which contains the truths and the solutions arrived at together. The social truths and solutions must always be questioned and discussed; they are indeed always questionable and disputable. To guarantee the continuity of the form the social forum was given is, as Chico Whitaker (one of its founders) has said, perhaps the biggest challenge ahead of the WSF.
Yet more is needed: the social forum must achieve new mergers with those other ‘open spaces’ which were already mentioned above: the educational institutions, the libraries and the Internet. A much broader engagement of the researchers, the librarians and the teachers than what we have seen so far is needed if the social forums are to succeed in their aim to build global society. The journalists, too, must become part of the embryonic global society of which the social forum is the bearer.
Other key professional groups in the vast field of ‘information’, such as the developers of free and open software for computers, should also be mentioned.
One example of what is already being done in order to put this theory into practice is the pilot project of the East African Librarians.
Since a first 3-days ‘training the trainers’ workshop in Nairobi 2006, East African librarians are preparing for participation in the WSF, both as citizens and as information specialists. They want to start a documenting of the information that the hundreds of conferences and workshops of the social forum are producing, in order to preserve it and present it in their libraries. And then the librarians intend to repackage and disseminate all this information for the use of different groups, including the marginalized and the information-poor.
Kenya Library Association has set up a webserver at the Kenya Educational Network (Kenet) to become the database of this pilot project. Like the Wikipedia, the server allows the readers to edit and amend the existing information and to create new pages. The WSF participants themselves, individuals as well as organizations, are invited to write about themselves, their projects, and their daily agendas during the Nairobi WSF. The webserver is found at www.wsflibrary.org.
This ‘information activism’ on the part of the librarians can also be understood as mobilization against the prevailing trends in the world economy and politics, which threaten the public library with extinction. The library is a public service, but according to the present power-holders, the public services should be privatized, that is, grabbed by capitalists. The library delivers as much information as possible to as many as possible without delay, and at an affordable fee, or gratis, yet current doctrine on ‘intellectual property’ prescribes that all information should be owned and sold on ‘the information market’. These neo-liberal (actually monopolistic) tenets form the essence of the general agreement on trade in services (GATS) and the agreement on tradable intellectual property rights (TRIPS) of the World Trade Organization (WTO).
The WSF aims at exposing and burying imperialism and market fundamentalism and to lay the foundations of world public finances for world public services, including the world’s public library. Mikael Book
Mr. Book, 59, lives in Finland and is a member of the Network Institute for Global Democratization (NIGD), a group of researchers, which is active in the World Social Forum. During January 2007 he works in Nairobi as a resource person in the pilot project on “Documenting of the WSF” of the East African Librarians. More information on the project is found via www.wsflibrary.org.
22 January
2007
2007
Oikeudenmukaisen verotuksen verkosto laajentuu
Nairobi 22. tammikuuta. - Arviolta 20.000 kansalaisaktivista on saapunut Keniaan ja Nairobiin lento- ja maanteitse osallistumaan lauantaina avattuun seitsemänteen Maailman sosiaalifoorumiin (WSF). Sambiasta ja Keski-Afrikasta järjestetyt bussikaravaanit saapuivat myös lauantaina.
Sosiaalifoorumi pidetään Kasaranin urheilustadionilla, jonka lehterit toimivat satojen konferenssien, seminaarien ja tapaamisten kokooushuoneina.
Kuva Maailman sosiaalifoorumin avajaisista
Kenialaisten osaanottajien määrää on vaikea arvioida. WSF-alueella olen tavannut kenialaisia yliopisto-opiskelijoita, opettajia, virkamiehiä ja kirjastonhoitajia sekä esim. AIDS-tietoutta ja muuta valistustyötä tekeviä ryhmiä. Porteilla on tungosta. Ihmiset haluisivat sisään mutta osallistumismaksu ylittää heidän mahdollisuuksiaan.
Viime viikolla havaitsin nuorten osaanottajien rekisteröintiä Korogochossa, yhdessä tämän kaupungin slummeista. Yksinomaan Korogochossa asuu noin 120.000 ihmistä. Katolisen kirkon paikalliset sosiaalityöntekijät tukevat Korogochon nuorten osallistumista maksamalla osan heidän WSF:n osallistumismaksusta.
Tuskin kukaan tietää mitkä kaikki kansainväliset järjestöt käyttävät tilaisuutta hyväkseen oheistapahtumien järjestämiseen. Esimerkiksi hotellissa, missä Oikeudenmukaisen verotuksen verkosto piti 2-päiväisen konferenssin viime viikon torstaina ja perjantaina, myös feministit pitivät maailmankokousta.
Myöhemmin tänään julkistetaan virallisesti Afrikan Oikeudemukaisen Verotuksen Verkosto (OVV).
Afrikan OVV paljastaa kuinka miljardeja dollareita virtaa Afrikasta pohjoiseen veroparatiisien kautta; miten ylikansalliset suuryhtiöt pesettävät voittonsa "verosuunnittelun" avulla. OVV ajaa kansainvälistä kirjanpitostandardia , joka paljastaisi kuinka vähän veroa monikansalliset yritykset todellisuudessa maksavat.
OVV:n sinnikkään vero- ja pankkiparatiiseja sekä rahanpesua koskevan valistustyön tulokset ovat alkaneet näkyä myös Financial Timesin, The Observerin ja muiden valtalehtien sivuilla.
Sosiaalifoorumit ovat olemukseltaan älyllistä ja poliittista toimintaa.
Millalmanlaajuisen Oikeudenmukaisen verotuksen verkoston syntyminen on yksi oiva esimerkki sosiaalifoorumiprosessin saavutuksista.
OVV:oon osallistuu tutkijoita ja aktivisteja useasta WSF:iin osallistuvasta kansalaisjärjestöstä kuten esim. Attacista, Network Institute for Global Democratization' ista (NIGD), kehitysmaiden velkaliikkeesta (Jubilee South), kehitysjärjestöistä jne.
- Mikael Böök