21 February
2014

Suljetun maan salaperäinen juche-aate on suvun valtaa

Pohjois-Korean entisen johtajan Kim Il-sungin luoma omituinen juche-aate perustuu maan historiaan, mutta ei auta selviytymään modernissa kansainvälisessä taloudessa.


Pohjois-Korean perustajan Kim Il-sungin (1912-94) kummallisin perintö on juche-aate. Useimmat eivät pidä sitä vakavasti otettavana rakennelmana. Siksi tutkimuksia on vähän ideologiasta, jolla 22-miljoonaista kansaa on johdettu 60 vuotta. Se perustuu itäisten despotioiden sukukeskeiseen ihmiskäsitykseen mahdollistaen siten vallanperimyksen.

Choseon-dynastia yhdisti Korean kansallisvaltioksi 1300-luvulla. Siitä lähtien maa on tasapainoillut Kiinan ja Japanin välissä. Korean liittoutuessa jommankumman kanssa kolmas osapuoli on kokenut uhkaa. Japani miehitti Korean 1910-45. Choseon-dynastia päättyi. Vuonna 1932 Japani valtasi Kiinalta Mantsurian ja perusti Mantšukuon nukkevaltion. Kiinan vastaisten sotatoimien huoltoreitit kulkivat Korean kautta.

Japanilaismiehitys Koreassa oli julma. Länsimaat hyväksyivät sen hiljaisesti. Versaillesin rauhankonferenssin alla 1919 korealaiset vetosivat turhaan Yhdysvaltain presidenttiin Woodrow Wilsoniin itsenäisyyden palauttamiseksi. Japani tukahdutti mielenilmaukset väkivalloin. Silti Japani palkittiin Versaillesissa. Niemimaa oli lännelle periferia. Siksi maan jako 1945 oli osin sattuma.

Miehitys 1910-45 oli pakkojapanilaistamista. Korean kielen käyttö kiellettiin, nimiä japanilaistettiin ja maata otettiin Japanin valtiolle. Toisaalta japanilaisten aikana alkoi teollistuminen. Etenkin pohjoinen kehittyi Etelä-Korean jäädessä maatalousvaltaiseksi. Tutkija Tauno-Olavi Huotarin (1942-2011) mukaan Japani on korealaisille sekä perivihollinen että mallimaa. Japanilaisvallan aikana oli paljon korealaisia myötäjuoksijoita.

Juche-aatteen tutkimusta vaikeuttaa epämääräisyys. Virallisesti aatteen kehittely alkoi miehitysaikana 1930-luvulla. Kim Il-sung käytti juche-sanaa ensimmäisen kerran 1955, kun maata jälleenrakennettiin Korean sodan jälkeen. Teoreettisia perusteluja juchelle ei ole esitetty, eikä sanan alkuperääkään tunneta. Se muodostuu kahdesta kiinalaisesta merkistä, jotka Koreassa äännettynä tarkoittavat kokonaisuutta, mestaria, johtamista tai vastuussa olemista. Nykysisältö on täysin korealainen.

Kun länsimaiset journalistit haastatteluissa kysyivät Kimiltä mitä juche tarkoittaa, hän tiivisti sen kolmeen: riippumattomuus politiikassa, omavarainen talous sekä itseluottamus kansallisessa puolustuksessa (Yomiuri Shimbun 10.1.1972).

Periaatteita on tarvittaessa muutettu. Kun maassa todettiin 1965 jälkeenjääneisyys koneenrakennuksen, elektroniikan ja puolijohdetekniikan aloilla, Kim ilmoitti että ”oppimalla ulkomailta maamme pääsee irti lakeijamaisuudesta.” Silti talouskehitys hidastui. Kim ilmoittikin 1970, että jucheen riittää 60-70 prosentin omavaraisuus.

Kim Il-sungin teoksissa puhuu ristiriitoineen Josef Stalinin ihailija. Puheissa 1945 ja 1955 hän esitti yhdistynyttä Koreaa, jossa olisi sanan-, lehdistön-, kokoontumis- ja yhdistymisvapaus. Myöhemmin nämä leimattiin harhaopeiksi. Vuoden 1969 tavaratuotantoa ja arvolakia käsittelevä artikkeli on tyylillisesti erilainen kuin muu Kimin nimissä julkaistu.

Parhaiten juchea selittää korealainen sukulaitos. Tuhatvuotinen hierarkkinen luokkajärjestelmä jakoi kaikki tarkoin syntyperän mukaan. Valtaa piti yangban-luokka, joka jakautui virkamiehiin ja sotilaisiin. Rahvaaseen kuuluivat viljelijät, käsityöläiset ja kauppiaat. Alimpana olivat orjuuden kaltaisessa asemassa kastittomat paekjongit. Rahvaasta voi nousta yangbaniin kiinalaistyyppisen virkamiestutkinnon kautta. Pohjois-Koreassa se tarkoittaa etenemistä puoluehierarkiassa, Etelä-Koreassa nykyään akateemista tutkintoa.

Järjestelmä on patriarkaalinen. Pojan, joka perii suvun päämiehen paikan, tulee olla laillisesta avioliitosta. Sukulinjan ydin on isoisoisoisästä polveutuvat jäsenet. Koreoissa on nykyään 68 miljoonaa asukasta, jotka jakautuvat 1100 sukuluetteloa pitävään klaaniin. Kim-klaaneja on 84. Järjestelmä muistuttaa arabikevään aikana julkisuuteen nousseita klaaneja. Autoritaarisissa maissa valtio on mätä, korruptoitunut ja väkivaltainen. Valtioon ja tiedotusvälineisiin ei luoteta, jolloin suku- ja perhesiteiden merkitys korostuu.

Japanilaismiehityksen aikana 1936 Kim Il-sung kannatti yangbanin ja rahvaan jaon lopettamista. Päästyään valtaan Pohjois-Koreassa 1945 hän vaati ”tukeutumista kansanjoukkoihin säilyttäen sukulaissiteet kansaan.” Kimin suvun hallitseman Korean työväenpuolueen perustuslaillinen etujoukkoasema sopii maan historiaan kuin nenä päähän. Se mahdollisti vallanperimykset Kim Jong-ilille (1942-2011) sekä Kim Jong-unille (1984- ).

Juchessa on myös aineksia kungfutselaisuudesta, vaikka Kim Il-sung oli kristitystä perheestä. Stalinismin tuomitseminen Neuvostoliitossa sekä Kiinan uudistukset 1980-luvulla johtivat juchen irtautumiseen molemmista ja vähitellen mittavaan henkilöpalvontaan. Tauno Olavi Huotarin mukaan etujoukkoajattelu vietiin juchessa kaikkein pisimmälle. Entisissä sosialistimaissa valta kuului yhdelle puolueelle, johon saattoi yrittää vaikuttaa jäsenenä. Juchessa valta on yhdellä henkilöllä.

Koreat näyttävät nykyään erilaisilta. Vanha sukulaitos vaikuttaa silti taustalla epävirallisenakin. Eteläkorealaisen poliitikon on menestyäkseen saatava sukujen päämiesten tuki. Forbes-lehden miljonäärilistan mukaan se tarkoittaa Hyundain ja Samsungin omistajasukuja. Pohjoisessa toimitaan puoluedynastiassa.

Pohjoinen oli taloudellisesti pitkään etelän edellä. Etelä-Korean nousu alkoi 1970-luvulla, kun sotilasdiktatuureista päästiin eroon. Sen jälkeen erot ovat kasvaneet. Pohjoisen talous supistui 1990-luvulla ja Etelä-Korean kansantuote nousi yli kymmenkertaiseksi. Nälänhätä verotti raskaasti pohjoista.

Korealaisten mukaan dynastioita perustavat alhaisestakin asemasta nousseet miehet, joilla on käsitys yhteiskunnasta. Lopun alkua on palatsissa kasvaneen lapsihallitsijan nousu valtaan. Häneltä puuttuu kosketus ulkopuoliseen maailmaan ja kansaan.

(Alakerta, Aamulehti 26.3.2012)
-Julkaisen parin vuoden takaisen artikkelin, koska aihe on yhä ajankohtainen.

Posted by jmantyla at 22:48 | Comments (0)
<< Seudullinen kansanäänestys ja pakkoliitokset | Main | Miksi lehmä on vihreä ja hevonen lentää? >>
Comments
There are no comments.
Post a comment