19 November
2014

Kuntatalouden vaihtoehdottomuus

Talousarvion laatiminen taloudellisessa laskusuhdanteessa, jolle ei loppua ole näkyvissä, on vaikeaa ja ”haasteellista”, kuten nykyään on tapana sanoa. Kangasalan kunnan liikkumavara on vähäinen. Emme voi vaikuttaa ongelmien keskeisiin aiheuttajiin, eli valtiovaltaan ja yhteisvaluutta euroon.


Talousarviossa on kohtuullisesti yritetty sopeuttaa kunnan taloutta vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen. Asiakirjassa on silti arvopohjaisia valintoja, säästöjä ja supistuksia, joita emme voi hyväksyä. Kangasalan vasemmistoliitto tekee muutosesityksiä, joiden yhteisvaikutus ei vaikuta budjetin loppusummaan.

Talousarvion yleisestä osasta olen pääosin samaa mieltä. Kuntatalous on Suomessa ajautunut ja osin tahallisesti johdettu eneneviin vaikeuksiin. Pääsyitä ovat talouskasvun hidastuminen ja nopeasti kasvanut työttömyys. Kunta ei voi vaikuttaa siihen, että talouskasvu on hitainta ja työttömyys pahinta euroalueella eli maissa, jotka käyttävät euroa. Suomen liittyminen yhteisvaluutta euroon on osoittautumassa suunnattomaksi talous- ja yhteiskuntapoliittiseksi virheeksi. Euron ulkopuolisessa EU:ssa Ruotsissa ja Tanskassa sekä Brics-maissa talouskasvu on nopeampaa. Suomen valtiovalta kaataa euron haitat kuntien maksettavaksi.

Toisaalta euron ainoa kuntataloudessa nähtävä etu on sairaan alhainen korkotaso. Jos uskotaan, että euro pysyy koossa, eivätkä Kreikka tai Espanja romahda ja joudu velkasaneeraukseen tai –leikkaukseen, on mahdollista että alhainen korkotaso säilyy. Siksi velka on nyt veli myös kuntataloudessa, eikä velanottoa investointeihin ole syytä kavahtaa.

Käsillä olevassa talousarvioissa on kohtia, joita en voi hyväksyä. Eräitä kohtia lukiessa tulee mieleen kaikkein räikeimmän markkinatalouden ja yksityistämisen oppi-isä Milton Friedman. Hän sanoi, että lama tarjoaa tilaisuuden ideologiseen vallankumoukseen: ”Vain kriisi, joko todellinen tai kuviteltu, johtaa todellisiin muutoksiin. Kriisin puhjetessa riippuu vallalla olevista aatteista, millaisiin toimiin ryhdytään.”

Meillä on käsillä talousarvio, jossa taloudellisia vaikeuksia hyväksikäyttäen halutaan ajaa alas julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja samalla suosia kunnallisen yritystukiaisen eli palvelusetelin avulla yksityisiä sosiaali- ja terveysalan yrityksiä. Terveysasemia esitetään lopetettavaksi. Terveyskeskuksen yö- ja viikonloppupäivystystä ei järjestetä Kangasalla. Samaan aikaan esitetään palvelusetelin käytön huomattavaa lisäämistä. Määräraha on 300000 e. Näin käytetään hyväksi lamaa kunnan palvelutuotannon yksityistämiseksi.

Suoramalle on jo noussut yksityisten terveysasemien keskittymä. Kangasalla rakennusten ja toimintojen annetaan hiljalleen rappeutua, kunnes voidaan sanoa, että korjaaminen tulee kalliimmaksi kuin uuden rakentaminen. Tai kunta ei lainkaan rakenna uutta, vaikkapa päiväkotia, vaan sen tekee yksityinen, jolta sitten aletaan ostaa palveluja palvelusetelin avulla.

Toinen asia, mistä olemme eri mieltä budjetin laatijoiden kanssa, on suunniteltujen leikkausten aikaansaama säästö. Osa leikkauksista saa aikaan kirjanpidollisen säästön, mutta muutaman vuoden kuluessa haitat kasvavat säästöjä suuremmaksi ja näkyvät sosiaali- ja terveyspuolen lisääntyvinä menoina.

Kirjastojen lakkauttamiset ja koulujen ryhmäkokojen kasvattaminen ovat ”säästöä”, joka kostautuu myöhemmin. Psykiatrisen ja päihdehuollon paikkojen vähentäminen ja siirtyminen avohoitoon näkyy pian budjetissa, mutta millaisia tragedioita ja kustannuksia voi olla muutaman vuoden kuluttua? Sama koskee ostopalveluja ja palveluseteliä. Sosiaali- ja terveysalan toimijat lupaavat aluksi edullisia palveluja päästäkseen käsiksi markkinoihin. Mutta entä, kun yksityiset ovat saaneet markkinat haltuun? Sitten hinnat alkavat nousta. Monissa ostopalveluita ja palveluseteliä suosineissa kunnissa on todettu, että pian hinnat nousevat. Palveluja on palautettu omaksi työksi. Viimeksi Tampere ilmoitti elokuussa vähentävänsä palvelusetelin käyttöä (Yle 28.8.14).

Talousarviossa on myös ennakko-oletuksena voimakas väestönkasvu. On kuitenkin nähtävissä, että Lamminrahkan alueelle ei saada uusia asukkaita niin nopeasti kuin epävirallisissa väestöennusteissa optimistisesti oletetaan. Siksi katsomme, että Lamminrahkan suunnittelua ja rakentamista voidaan hidastaa ja ohjata näin säästyviä varoja nykyiseen palvelutuotantoon.

Kangasalan vasemmistoliitto tekee muutosesityksiä talousarvioon siten, että loppusumma ei muutu. Esittämästämme kritiikistä huolimatta talousarviossa on vältytty pahimmalta, kuten laajamittaiselta terveydenhuollon ulkoistamiselta. Mutta haluamme, että määrärahaleikkaukset ja säästöt kohdistetaan sosiaalisesti oikeudenmukaisemmin.

-Ryhmäpuheenvuoro Kangasalan valtuuston talousarviokokouksessa 17.11.2014

Posted by jmantyla at 01:16 | Comments (0)
<< Sote on pakkoliitos II | Main | Historiaa huonomuistisille >>
Comments
There are no comments.
Post a comment