25 January
2015

Eurovelkojen yhteisvastuullisuus raunioittaisi Suomen talouden

Kreikan talousromahduksen kärjistyessä Suomessakin on arvioitava millaisia ratkaisuja eurokriisiin on olemassa. Kohutun Syriza-puolueen johtaja Aleksis Tsipras on jo pari vuotta vaatinut eurovelkojen yhteisvastuullisuutta, eli muiden on maksettava Kreikan velat. Sillä olisi tuhoisat vaikutukset Suomen talouteen.


Eurokriisin ratkaisua on toistaiseksi vain lykätty lainaamalla kriisimaille lisää rahaa. Se on nostanut Kreikan valtionvelan tähtitieteellisiin lukemiin. Myös Espanjan, Portugalin ja Irlannin valtionvelat ylittävät roimasti EMU-kriteerien rajat. Kreikan velkojen ”uudelleen järjestely”, kuten Tsipras sanoo, eli niiden muuttaminen yhteisvastuullisiksi tai lainapääomien leikkaaminen on torjuttu ketjureaktion pelossa. Jos yksi maa saa helpotuksia, muutkin kriisimaat alkavat vaatia niitä.

Ketjureaktio on jo käynnistynyt. Kreikan Syrizan tavoin Espanjaan on perustettu rakettimaisesti kannatustaan nostanut uusi vasemmistopuolue Podemos. Se julkaisi viime marraskuussa 68-sivuisen talouspoliittisen asiakirjan [Un Proyecto económico para la gente]. Sen ovat kirjoittaneet espanjalaiset taloustutkijat Vicenç Navarro ja Juan Torres López. Podemos-johtaja Pablo Iglesias esittelee ohjelmaa puolueen vaalitilaisuuksissa ratkaisuna Espanjan talousongelmiin. Iglesias kertoo julkisesti olevansa Alexis Tsiprasin kaveri, ja vaatimuksissa onkin paljon samaa.

Podemosin talousasiakirjassa euroa kutsutaan ”hiirenloukuksi”, mutta ei silti vaadita Espanjan eroa eurosta. Puolue vaatii eurovelkojen muuttamista yhteisvastuullisiksi, EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen muuttamista, minimipalkan korottamista, 35 tunnin työviikkoa, eläkeiän palauttamista 65 vuoteen, työllisyyden lisäämistä EMU-kriteereihin, Euroopan laajuista taloussääntelyä, EU:n budjetin kasvattamista sekä verotusoikeutta unionille.

Kansainvälisissä talouslehdissä sekä Syrizaa että Podemosia on kutsuttu vasemmistopopulistiseksi pseudo- tai kvasivasemmistoksi. Populistipuolueille tyypillisesti tavoitteet muuttuvat nopeasti. Keväällä 2014 Podemos oli eurokriittinen ja vaati Espanjan eroa eurosta, 60 vuoden eläkeikää ja yleistä perustuloa. Marraskuun talousasiakirjasta vaatimukset oli poistettu, ja nyt Podemos puhuu EU-liittovaltion puolesta.

Jo kahdessa eurokriisimaassa vaaditaan avoimesti valtionvelkojen leikkaamista tai muuttamista yhteisvastuullisiksi euroalueella. Suomen velkasitoumukset Kreikalle ovat 7 miljardin luokkaa. Espanjan valtionvelka ylitti viime kesänä tuhannen miljardin eli biljoonan euron rajan. Syrizan ja Podemosin vaatimukset aiheuttaisivat toteutuessaan Suomelle hirvittäviä taloudellisia tappioita.

Eurokriisin takia Suomi on muuttunut huomattavaksi nettomaksajaksi EU:ssa. Tänä vuonna nettotappio nousee yli miljardin. Etelän heikkojen euromaiden talouksia tuetaan lisääntyvin EU:n rakennerahastovaroin, jolloin Suomeen tulee entistä vähemmän ”EU-rahaa”. Rakennerahastokaudella 2016-17 nettotappiomme on nousemassa vuosittain 2-3 miljardiin.

Velkojen yhteisvastuut lisäävät taakkaa entisestään. Euro aiheuttaa julkisten investointien lamautumisen, ja koko Suomi on muuttumassa taantuvaksi teollisuusalueeksi. Kaiken lisäksi euroalue on ajautunut deflaatioon. Se on pirunloukku, josta Japani on 20 vuotta turhaan yrittänyt pyristellä irti.

Yhteisvaluutta eurosta luvattiin vakautta talouteen. Toistaiseksi se on vakauttanut vain suurtyöttömyyden. Olisikin keskusteltava onko euro todella ”peruuttamaton”, kuten komissio uhoaa, vai onko sille vaihtoehtoja.

Jorma Mäntylä
Kangasala

(Aamulehti 13.1.2015. Juttua oli hiukan lyhennetty, tässä lyhentämätön versio.)

Posted by jmantyla at 17:09 | Comments (0)
<< Suomi 20 vuotta Euroopan unionissa | Main | Rahat riittävät eläkkeisiin - eläkerahastot investoimaan Suomeen >>
Comments
There are no comments.
Post a comment