13 February
2015

Rahat riittävät eläkkeisiin - eläkerahastot investoimaan Suomeen

Elkäerahastojen rahat riittävät suurten ikäluokkien eläkkeiden maksamiseen, ja "kestävyysvaje" on tuontitavaraa. Kokoomus syyllistää suomalaisia, koska se haluaa muuttaa eläkerahastot sijoituspelimerkeiksi. Eläkerahastojen varoja pitäisi sijoittaa Suomeen. Se mahdollistaisi elvytyksen.


Suomalaisia syyllistetään eläkekeskustelussa. Pari viikkoa sitten pääministeri Alex Stubb toisti kokoomuksen puoluevaltuustossa pari vuotta jatkunutta propagandaa: ”Väestön ikääntymisestä seuraa julkisen talouden kestävyysvaje. ... työuria on pidennettävä, julkisten palveluiden tuottavuutta on parannettava ja työmarkkinoita on uudistettava.” Kokoomuksen ajatuspaja Liberan asiantuntija Heikki Koskenkylä väitti lokakuussa 2014, että kestävyysvaje on lähes 10 miljardia euroa, joka on vajaat viisi prosenttiyksikköä BKT:sta. Liberan vaatimukset ovat samat: eläkeikää on nostettava, koska muutoin nuoret joutuvat maksamaan ikääntyvien eläkkeet. Kuntalehti uutisoi viime viikolla, että pienessä Luhangan kunnassa on suhteessa eniten eläkeläisiä (40,1% yli 65 v.) Suomessa, mutta rahaa tuovan työikäisen väestön osuus on pieni. ”Siihen tilanteeseen on jo tultu monen kunnan osalta, että kunnan omat käytettävissä olevat tulot eivät riitä kattamaan menoja”, sanoi Ylen haastattelussa kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta.

Tässä on tiivistettynä syyllistävän eläkekeskustelun ydin. Eläkeläisiä on liikaa, kun suuret ikäluokat ovat siirtyneet eläkkeelle. Siksi on kestävyysvaje. Eläkeraha ei riitä, nuoret joutuvat maksamaan ja elättämään suuret ikäluokat. Eläkeikää on nostettava ja eläkkeitä leikattava, eli tehtävä ”rakenteellisia uudistuksia”.

Tämän tilaisuuden tarkoitus on poistaa tämä syyllisyys. Eläkerahastojen rahat riittävät eläkkeiden maksamiseen, ja oikein käytettynä niiden varoja voitaisiin käyttää tehokkaammin. Meillä olisi jopa varaa maksaa hiukan parempia eläkkeitä, ja eläkerahastojen varoja voitaisiin käyttää elvyttäviin investointeihin Suomessa nykyistä enemmän. Uskon, että kansanedustajat ja poliitikot voivat vaikuttaa siihen, miten eläkevaroja käytetään. Esitän seuraavassa neljä vaatimusta eläkerahastoista ja niiden varojen käytöstä. Ne ovat varojen ohjaaminen nykyistä enemmän kotimaahan sekä eettisesti hyväksyttävä ja julkisuudessa läpinäkyvä sijoitustoiminta. Uskallan myös väittää, että eläkeiän nostamispaineita on liioiteltu. Lisäksi vaadin, että eläkepolitiikka on pidettävä kansallisissa käsissä Suomessa.

Aivan ensin on todettava, että rahat riittävät eläkkeiden maksamiseen. Kokoomuksen pelottelemaa eläkepommia ei ole tulossa, jollei eläkerahastojen sijoitustoiminnassa ja hoitamisessa tehdä ns. kardinaalimunauksia. Suomessa on lakisääteinen eläkejärjestelmä, jonka perusteella niin työntekijät kuin työnantajat maksavat työeläkemaksuja työeläkerahastoihin. Niiden yhteenlaskettu varallisuus 30.9.2014 oli 171,7 mrd euroa. Vertailun vuoksi: Vuoden 2015 valtion budjetin loppusumma on 53,4 miljardia euroa. Työeläkerahastoissa on siis rahaa yli kolmen Suomen valtion budjetin verran.

Eläkemaksuja on koko ajan kerätty enemmän kuin tarvitaan eläkkeiden maksamiseen, ja siitä tämä suuri varallisuus on syntynyt. Rahastojen valtavan varallisuuden ovat tuottaneet suuret ikäluokat, jotka tulivat työelämään 1960-luvulla, jolloin nykyinen työeläkejärjestelmä luotiin. He ovat siis säästäneet enemmän kuin omat eläkerahansa. Ne riittävät – tietyin ehdoin – eläkkeiden maksamiseen. Kokoomuksen propaganda, että nuoret joutuvat maksamaan suurten ikäluokkien eläkkeet, ei pidä paikkansa.

Mutta ongelmaton tämä rahassa kylpevä työeläkerahastojärjestelmä ei ole. Sen suurimmat riskit liittyvät omistukseen. Muista maista, esimerkiksi Ruotsista poiketen, eläkerahastot ovat Suomessa pääosin yksityisiä vakuutusyhtiöitä. Vuoden 2013 tietojen mukaan suurimmat varallisuudet on Kevalla, Ilmarisella ja Varmalla (38, 37 ja 32 mrd €). Kolme suurinta hallinnoi yli puolta eläkerahastojen varallisuudesta. Eläkerahastojen varallisuuden mittaamista tosin vaikeuttaa se, että n. 15% on rahaksi realisoitumatonta arvonnousua – eli sitä voi olla tai sitten ei ole (Paula Risikon vastaus edustaja Markus Mustajärven eduskuntakyselyyn 2013).

Eläkerahastojen yksityisomistukseen liittyvät suomalaisen järjestelmän perusongelmat. Ne toimivat osakeyhtiöinä, eikä julkisuuslaki koske niitä, vaan ne voivat harjoittaa taloudellista toimintaa liikesalaisuuden turvin. Laki sanoo vain, että rahat on sijoitettava ”tuottavasti ja turvallisesti”. Se on varsin moniselitteistä.

Oikea ratkaisu olisi eläkerahastojen sosialisointi, koska ne käyttävät merkittävää, kaikkia suomalaisia koskevaa julkista varallisuutta. Kun sosialismia ei Suomessa ole ihan pikaisesti nähtävissä vasemmiston heikkouden takia, esitän seuraavassa joitakin perusvaatimuksia eläkerahastojen varojen käytöstä.

1. On torjuttava kokoomuksen vaatimukset sijoitustoiminnan osuuden kasvattamisesta eläkerahastojen toiminnassa. Kokoomushan on esittänyt, että eläkkeitä pitäisi ensisijaisesti maksaa eläkerahastojen sijoitustoiminnan tuotoista. Eli kun sijoitukset pääomamarkkinoilla tuottavat, eläkkeitä maksetaan sen mukaan. Tässä katsannossa eläkerahastot nähdään sijoitusinstrumentteina, ja se lisää samalla riskejä. Epäonnistuminen riskisijoituksissa voi aiheuttaa suurtappioita eläkerahastoille. Valitettavasti tähän suuntaan on menty. Kokoomuksen valtakaudella sijoituksia ulkomaille on lisätty ja kaikkein riskialtteimpiin hedge-rahastoihin on sijoitettu vuoden 2014 syyskuun lopulla lähes 13 mrd €. Vuosina 2008-09 notkahtaneet sijoitukset johtuivat Kreikan valtion velkakirjoista. Tässä sijoitustoiminnassa ei tarvita kuin muutama huimapäinen pörssidiileri niin pääsemme eroon kymmenistä miljardeista euroista suomalaisten eläkerahoista.

Marxilaisesta näkökulmasta tällainen riskisijoitustoiminta on jo tuotetun varallisuuden jakamista, kun järjestelmän alkuperäinen tuotto eli työeläkemaksut ja niiden nopea kasvu 1960-luvulta alkaen ovat olleet seurausta työn tuottavuuden kasvusta eli siis reaalitaloudesta. Pääoman III kirjassa Karl Marx nimenomaan varoitteli reaalitalouden ulkopuolella elävän rahatalouden riskeistä ja vaaroista, ja nykyisen sähköisen rahajärjestelmän aikana noita varoituksia pitäisi kuunnella. Meillä ei ole varaa uusiin Jérôme Kervieleihin [ranskalainen diileri, hävitti 5 mrd € Société Générale -pankin rahoja].

Sanoin aiemmin, että eläkerahastojen rahat riittävät eläkkeiden maksamiseen tietyin ehdoin. Ehto on juuri se, että rahoja ei käytetä liikaa sijoitustoimintaan eikä varsinkaan riskisijoituksiin. Muutama iso epäonnistuminen voi silloin aiheuttaa todellisen eläkepommin, ja tämä riski sisältyy kokoomuksen eläkepoliittisiin linjauksiin.

2. Eläkerahastojen sijoitustoiminnan linjaukset on säädettävä lailla, tai toiminnalle on saatava eettiset ohjeet. Kannatan professori Olli Mäenpään esitystä, että kuntien omistamat osakeyhtiöt on saatava julkisuuslain piiriin, ja kansanedustajana teen aloitteen, että eläkevakuutusyhtiöt on myös saatettava julkisuuslain piiriin.

Olin viime viikolla Telan infossa, jossa Suvi-Anne Siimes ja Markku Jääskeläinen kertoivat eläkerahastojen sijoituksista ja mainitsivat myös kyseenalaisia toimia. Yksi tällainen on hedge-rahastot. Suurimmat riskit hedge-rahastoista on ottanut Varma, yli 5 mrd €, mutta on erittäin huolestuttavaa, että 1,5 mrd € sijoitukset hedge-rahastoihin on Kevalla, joka hoitaa julkisen sektorin eli kuntien ja valtion työntekijöiden eläkerahoja.

Toinen riskisijoitus on ollut mainittu sijoittaminen Kreikan valtionvelkakirjoihin, mutta rahaa on poltettu myös Talvivaaraan, josta on tulossa veronmaksajille kallis lasku ja päälle vielä ympäristövahingot. Huomiota kiinnittää myös sijoitusten suuntautuminen yhä enemmän ulkomaille. Euroalueen ulkopuolella on jo 82,5 mrd € eli yli puolet on sellaisissa maissa kuin Yhdysvallat, Norja ja Venäjä. Näitä maita yhdistää oikeastaan vain yksi asia eli arktinen öljynporaus. Tutkiville toimittajille töitä: otetaanko suomalaisten eläkerahoilla suuria ympäristöriskejä?

Ruotsissa valtiollisella AP7-eläkerahastolla (Sjunde allmänna pensionsfonden) on eettiset ohjeet, jotka säätelevät sijoitustoimintaa. Financial Times uutisoi 8.2., että AP7 myi Stora Enson osakkeensa ja laittoi yrityksen mustalle listalle, koska firman alihankkijat käyttävät lapsityövoimaa. Se on lisännyt listalle myös hiilikaivoksia, asevalmistajia, tupakkayrityksiä ja pikavippifirmoja. Suomesta ei ole vastaavaa tietoa, koska sijoitustoiminta tapahtuu kulissien takana. Emme siis tiedä varmasti mihin eläkerahamme virtaavat.

Jos näitä yhtiöitä ei saada julkisuuslain piiriin, on kovaäänisesti julkisuudessa vaadittava niille AP7:n kaltaisia eettisiä ohjeita.

3. Kolmas vaatimukseni on, että eläkerahastojen varoja on ohjattava nykyistä enemmän kotimaahan. Viime syyskuun tilaston mukaan peräti 77% eläkerahastojen sijoituksista suuntautuu ulkomaille, ja tästä siis ylivoimaisesti suurin osa euroalueen ulkopuolelle. Nykytilanne on, että suomalaisten eläkerahoja viedään pois Suomesta ulkomaille suurempien tuottojen toivossa. Niitä sijoitetaan riskikohteisiin, joista voi koitua myös megaluokan tappioita.

Eläkerahastojen varoja on sijoitettava vaikkapa suomalaisiin cleantech –yrityksiin, ja näillä varoilla on ostettava Suomen valtion velkakirjoja. Se pienentäisi Suomen valtionvelkaa ja mahdollistaisi julkisia infra-investointeja. Eläkerahojen vienti ulkomaisiin riskisijoituksiin on saatava aisoihin.

4. Neljäs linjaukseni, johon kansanedustajana vaikuttaisin, on sosiaalipolitiikan pitäminen ehdottomasti kansallisissa käsissä. Suomessa on päätettävä Suomen sosiaalipolitiikasta. Määräysvaltaa ei tule antaa Euroopan unionille. Eläkkeet ovat rahallisesti mitaten tärkein sosiaalipolitiikan alue.

Suomi on valitettavasti yhteisvaluutta euroa käyttävänä maana mukana eurokriisissä. Viisi Etelä-Euroopan maata on ajautunut ylivelkaantumisen tilaan, ja pahimmassa liemessä on Kreikka. Koko euroalueella mietitään mitä näille ylivelkaantuneille maille pitäisi tehdä.

Eläkkeiden kannalta oleellista on, että useimmissa Euroopan maissa ei ole Suomen ja Ruotsin kaltaista rahastoivaa eläkejärjestelmää, eli eläkemaksuja koottaisiin työuran aikana enemmän kuin tarvitaan eläkkeiden maksamiseen. Siksi näissä maissa on tulossa eläkepommi, kun niissäkin sotien jälkeiset suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle.

Minulla on se käsitys, että Suomeen rantautunut kestävyysvajeen käsite on peräisin juuri näistä maista, ja EU:n kautta sana on tullut Suomeen kokoomuspoliitikkojen sanavarastoon. Tiivistetysti sanottuna, meillä on varauduttu eläkkeisiin huomattavasti paremmin kuin Etelä-Euroopan katolisissa maissa, joilla on väestömääränsä perusteella enemmistö EU:ssa.

Siksi suhtaudun erittäin kielteisesti ajatuksiin velkojen yhteisvastuullisuudesta eurokriisin ratkaisussa. Se johtaisi hyvin pian myös yhteiseen sosiaalipolitiikkaan unionin alueella. Jos hyväksymme yhteisvastuulliset velat, Etelä-Euroopan maat alkavat pian selvittää miten niiden hoitamattomat eläkevastuut katetaan, koska ne tarvitsevat rahaa eläkkeiden hoitamiseen. Katsoitteko TV1:n dokumenttiohjelman Kreikan synkkä arki? Laskitteko kuinka moni kreikkalainen eläkeläinen itki ohjelmassa? Ohjaaja Yorgos Avgeropoulosin dokumentti on yhä nähtävissä Yle Areenassa. Suosittelen.

Mitä tapahtuu, jos hyväksytään velkojen yhteisvastuullisuus? Ei mene kauan, kun EU:ssa huomataan Pohjoismaiden suuret eläkerahastot. Brysselin eurotaloissa ne tiedetään aivan varmasti. Lienee vain ajan kysymys, kun julkisuuteen nostetaan vaatimus eläkevastuiden yhteisvastuullisuudesta. Silloin ei ole vaikea arvata mihin suuntaan rahan halutaan liikkuvan.

LÄHTEET

AP7: Riktlinjer för ägarstyrning. Fastställd av styrelsen 2014-12-09.
Financial Times 8.2.2015: Nordic paper manufacturer blacklisted over child labour. Steve Johnson.
Honkanen, Pertti: Eläkerahastot, uusliberalismi ja kestävyysvaje. Peruste 3/2013.
Koskenkylä, Heikki: Eläkeuudistus ja kestävyysvaje, onko ongelmat nyt ratkaistu? Www.libera.fi 1.10.2014.
Kuntalehti 10.2.2015: Luhangassa eniten ikääntyneitä.
Kuntalehti 11.12.2014: Kuntien osakeyhtiöt julkisuuslain piiriin.
Seppänen, Esko: Suomen rikkaat. Kuka kukin on? Helsinki 2014: Minerva.
Siimes, Suvi-Anne & Jääskeläinen, Markku J.: Eläketori kansanedustajaehdokkaille. Telan tilaisuus, Tampere 5.2.2015.
Stubb, Alexander: Puhe kokoomuksen puoluevaltuustolle 17.1.2015 Tampereella.

[Puhe Tampereella 12.2.2015]

Posted by jmantyla at 10:56 | Comments (0)
<< Eurovelkojen yhteisvastuullisuus raunioittaisi Suomen talouden | Main | Opiskelijoiden koulutuslupauspäivänä >>
Comments
There are no comments.
Post a comment