10 March
2015

Kaavoituskatsaus

Kangasalan valtuustossa 9.3. oli esillä kaavoituskatsaus 2015. Tarkastelin puheessani mennyttä ja tulevaa.


Käsillä oleva kaavakatsaus näyttää kompromissilta, jossa on sekä hyviä että huonoja puolia. Myönteistä on korkeamman asumistehokkuuden rakentamisen lisääntyminen. Kielteistä löytyy liikenne- ja infra-järjestelyistä sekä piittaamattomuudesta ympäristöstä. Kunta voisi olla aktiivisempi näissä asioissa eikä tyytyä vain Tampereen kiltin mallioppilaan rooliin.

Myönteistä katsauksessa on kaavoituksen painotuksen keskittäminen kolmelle korkean asumistehokkuuden alueelle, Lamminrahkaan, Suoramalle ja Vatialaan. Noin 25 vuotta kaavoitus on painottunut yksipuolisesti matalan asumistehokkuuden pientalorakentamiseen. Se on ollut maapohjaa tuhlaavaa, epäekologista sekä sosiaalisesti eriarvoistavaa. Malliesimerkki lienee Ruutana, jonka asukkaat on 25 vuodessa vaihdettu kaavoituspolitiikan avulla. Entisestä työläisyhdyskunnasta on tullut hyväosaisten asuinalue, josta käydään rautatien varresta omalla autolla töissä. Olen joskus ihmetellyt miksi sosialidemokraatit ovat ilmeisen vaieten olleet siunaamassa tällaista kaavoitusta. Sosiaalinen asuntotuotanto on monina vuosina täysin laiminlyöty.

Kaavoituskatsaus 2015 kertoo, että paranemista on hiukan tulossa. Paljonko siitä on lähtöisin kunnan sisältä, jää epäselväksi. Luulen, että paine on tullut enemmän Tampereelta, jossa on kyllästytty kehyskuntien harjoittamaan kermankuorintaan, kun köyhät, työttömät, opiskelijat ja maahanmuuttajat jäävät asumaan Tampereelle. Viittaan MAL-aiesopimukseen. Tampereen ympärille on muutamassa kymmenessä vuodessa kasvanut donitsi, jonne hyväosaiset menevät työpäivän jälkeen. Ilmiö on kansainvälinen suurten kaupunkien ympäristössä, mutta siihen voi vaikuttaa kaavoituksen ja maankäytön avulla. Kaavoituskatsauksessa 2015 on hiukan aineksia tasapainoisempaan kehitykseen.

Mutta ei asiakirja ole ongelmaton. Lähtötietona oleva väestönkasvuennuste on ennenkin herättänyt keskustelua täällä valtuustossa, ja minä rohkenen myös epäillä esitettyjä hurjia kasvulukuja. Itä- ja Pohjois-Suomi alkavat olla jo aika tyhjennettyjä, joten tulevaisuudessa voimakkaan väestönkasvun voi aikaansaada vain kasvava maahanmuutto. Näkisinpä joskus Kangasalla asiakirjan, jossa avoimesti ennakoidaan maahanmuuton vaikutusta kuntaan, niin kaavoitukseen ja rakentamiseen kuin sosiaali-, terveys- ja sivistystoimeen. Nyt asiaa joutuu etsimään ikään kuin rivien välistä.

Kaavoituskatsaus 2015 on sikäli ristiriitainen, että se puhuu Kangasalan kohdalla monipuolisesta joukkoliikenteestä, joka tukeutuu olemassa oleviin teihin ja ratoihin. Samaan aikaan kuitenkin kunnan läpi suunnitellaan kokonaan uusi suurväylä, kehä II. Se tulee mullistamaan liikenteen kunnassa. Vireillä on suunnitelmia VT9 ja VT12 muuttamisesta nelikaistaisiksi moottoriteiksi. Miten voidaan samaan aikaan lisätä raideliikennettä, kun tosiasiassa liikennettä siirretään yhä enemmän kumipyörille? VT12 laajennus lisäksi törmää sananmukaisesti Kirkkojärven ja Vehoniemen Natura2000-alueisiin sekä luonnonsuojelualueeseen.

Kunnan pitäisi vaikuttaa tarmokkaasti juuri nyt käsiteltävän olevaan Maakuntakaavaan 2040. Esimerkiksi vesihuoltoa ei tule valtuuston päätöksen mukaisesti rakentaa tekopohjaveden varaan. Se vaarantaisi Vehoniemen Natura2000- ja luonnonsuojelualueet, joita rasittavat jo nyt maa-aineksen otto sekä VT12. Ja lisäksi saisimme nykyistä huonompaa vettä kalliimmalla hinnalla Tampereen omistamalta vesiyhtiöltä. Siksi kunnan tulisi vaatia teknisen huollon kehittämisen kohdealueiden tk1 poistamista maakuntakaavasta Vehoniemellä.

Jorma Mäntylä (vas.)

Posted by jmantyla at 21:32 | Comments (0)
<< Opiskelijoiden koulutuslupauspäivänä | Main | Ydinvoima ja yhteisvaluutta euro >>
Comments
There are no comments.
Post a comment