19 March
2015

Nato on turvallisuusriski

Liittyminen sotilasliitto Natoon lisäisi turvattomuutta. Nato-maassa terrori-iskun riski olisi todellinen. Venäjän hyökkäys sotilaallisesti liittoutumattomaan Suomeen on huomattavasti epätodennäköisempi.


Poliitikkojen ja kansalaisten keskuudessa ollaan samaa mieltä siitä, että turvallisuusympäristömme riskit liittyvät Venäjään ja Lähi-idästä nousevaan terrorismiin. Kansalaismielipide eroaa johtavien politiikkojen näkemyksestä riskien todennäköisyysarviossa. Evan gallupin mukaan 50% kansalaisista pitää Venäjää sotilaallisena uhkana, mutta peräti 67% pitää suurimpana uhkana terrori-iskua (MTV 4.3.15).

Kansalaiset ovat johtavia poliitikkoja valistuneempia, joskin Venäjän hyökkäyksen riskiä yliarvioidaan. Miksi Venäjä hyökkäisi ystävällismieliseen maahan? Professori Matti Klinge totesi osuvasti: "Suomi on ehkä ainoa naapurimaa, johon Venäjällä on hyvät ja rauhanomaiset suhteet, eikä venäläisillä ei ole mitään intressiä häiritä tätä yhteiselon tilannetta. Ainoa intressi syntyy, jos Suomi ei ole enää Suomi, vaan läsnä on muiden maiden aseellista voimaa" (HS 5.3.15). Hyökkäys Suomeen kohtaisi kiivasta vastarintaa ja aiheuttaisi Venäjälle suunnatonta häpeää. Talvisodan takia Neuvostoliitto erotettiin Kansainliitosta.

Liittyminen Natoon vetäisi Suomen mukaan sotiin ja miehityksiin Lähi-idässä ja Afrikassa. Kaikki Baltian ja Itä-Euroopan uudet Nato-maat ovat olleet mukana Naton kriisinhallintaoperaatioissa. Puolustusvoimien entinen komentaja Gustav Hägglund on todennut (Al 28.11.14), että Nato pakotti uudet jäsenmaat muuttamaan armeijansa kriisinhallintajoukoiksi. Tarkoitus ei ole oman maan puolustaminen, vaan osallistuminen kriisinhallintasotiin.

Viro on varoittava esimerkki Nato-jäsenyyden seurauksista. Maasta on tullut kriisinhallinnan suurvalta. Sillä on ollut Afganistanissa 300 sotilasta, heistä 282 eteläisessä Helmandissa, joka on kaikkein väkivaltaisin ja talibanien päätoiminta-alue. Suomella oli enimmillään 200 ja viime aikoina alle sata sotilasta Naton Isaf-operaatiossa suhteellisen rauhallisessa Pohjois-Afganistanissa. Virolla on siis ollut väkilukuun suhteutettuna yli kuusinkertaisesti enemmän sotilaita Afganistanissa. Viron armeija on käytännössä kyvytön oman maan puolustamiseen, koska sen resurssit kuluvat sotimiseen ulkomailla.

Osallistuminen miehityksiin ja kriisinhallintaan Lähi-idässä ja Afrikassa aiheuttaisi tietenkin miehistötappioita. Virolaisia on kaatunut Afganistanin Nato-miehityksessä yhdeksän ja suomalaisia kaksi. Naton kriisinhallintasodat lisäisivät terrori-iskun vaaraa. Verisimmät terrori-iskut on tehty siviilejä vastaan Nato-maissa kahviloihin, busseihin, juniin, toimituksiin ja kokouksiin. Ääri-islamistien videopropaganda osoittaa, ettei ole mitään näkymää riskin vähenemisestä.

Terrori-iskujen jatkuminen Nato-maissa on moninkertaisesti todennäköisempää kuin Venäjän hyökkäys Suomeen.

Jorma Mäntylä
valtuutettu (vas.)
Kangasala

(Puheenvuoro Al 18.3.15 turvallisuuskeskustelussa.)

Posted by jmantyla at 20:19 | Comments (0)
<< Ydinvoima ja yhteisvaluutta euro | Main | Vähäväkiset, velka ja Venäjä >>
Comments
There are no comments.
Post a comment