16 November
2015

Budjettivaltuusto ja Niilo Kallion Laskuoppi

Suomi on taloudellisessa lamassa, tarkkaan ottaen laskevassa deflaatiokierteessä. Bruttokansantuote on laskenut kolmatta vuotta ja olemme 8% jäljessä finanssi- ja eurokriisiä edeltänyttä aikaa. Yksikään taloustutkimuslaitos ei lupaa kasvua lähivuosina.


Se tietää ankeaa aikaa niin valtiolle kuin kunnille. Bruttokansantuotteen laskiessa olemme talousmatematiikan takia sellaisessa onnettomassa tilanteessa, että valtionvelan osuus kasvaa, vaikka valtion velka ei euromääräisesti kasvaisi lainkaan eli valtio ei tosiasiallisesti ottaisi yhtään uutta lainaa. Mutta velan osuus kasvaa bkt:n pienenemisen takia yhtä varmasti kuin Niilo Kallion Laskuopin mukaan murtoluvun arvo kasvaa, kun osoittaja kasvaa nimittäjän pysyessä ennallaan.

Tämä yhteisvaluutta eurosta ja Maastrichtin Emu-kriteereistä johdettu murtoluku on muuttunut hirviömäiseksi julkistalouden leikkuriksi, joka syö lihamyllyn tavoin valtion ja paikallishallintojen talouksia euroalueella. Normaalioloissa valtiot inflatoisivat velkansa alentamalla valuutan arvoa. Se parantaa vientiteollisuuden kilpailukykyä, jolloin bkt kasvaa ja murtoluvulla ilmaistu velan osuus pienenee.

Nyt tätä mahdollisuutta ei ole, vaan joudutaan turvautumaan sisäiseen devalvaatioon: leikkaamaan julkistaloutta, alentamaan palkkoja, pidentämään työaikaa ja lisäämään työttömyyttä. Käsiteltävänä oleva talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-18 on sisäisen devalvaation toteuttamista paikallisissa oloissa Kangasalan kunnassa. Budjetin laatiminen tällaisissa oloissa ei varmasti ole ollut herkkua. Kuntalaisille se tietää leikkauksia, palvelujen alasajoa, koulujen ja kirjastojen sulkemisia, kunnan työntekijämäärän laskemista ja jäljelle jäävien kovaa työtahtia.

Budjetissa on ristiriitaisuuksia, joihin kaipaan selvityksiä. Asiakirjassa piirretään kauhukuvia kunnan henkeä kohti lasketun velan kasvusta. Se on sivun 15 taulukon mukaan 2313 e/asukas, ja sen pitäisi vähitellen laskea 2200 euroon/asukas vuoteen 2018 mennessä. Luku on Kuntaliiton tilaston mukaan vain hieman Suomen kuntien keskiarvon yläpuolella eikä mitenkään erityisen hälyttävä. Siksi meillä pitäisi olla varaa alhaisen korkotason oloissa investoida enemmän, kuten homekoulujen tai Rekola-kodin ja keittiön saneerauksiin. Sosiaalinen asuntotuotanto kunnassa on vuosikymmeniä pahoin laiminlyöty. Nyt tulee vaikutelma, että tahallisesti jätetään investoimatta. Annetaan yksityisten rakentaa ja kunta ostaa sitten palvelut yksityisiltä ostopalveluina ja palvelusetelin avulla tuettuna. Eli lamaa käytetään keinona yksityistämiseen. En voi olla kiinnittämättä huomiota sivun 3 vaatimukseen valinnanvapauden lisäämisestä, joka on kuin Sipilän hallituksen sote-paketista. Valinnanvapauden nimissä suorastaan houkutellaan yksityisiä sosiaali- ja terveysalan yrityksiä Kangasalle. Sen kilpajuoksun voittavat ne yritykset, joiden verosuunnittelu toimii postilokero-osoitteissa Luxemburgissa tai Bahamasaarilla ja palveluksessa on filippiiniläisiä tai virolaisia työntekijöitä.

Toinen erikoisuus puhuu samoin investointien leikkauksia vastaan. Verotulojen sekä kiinteistö- ja yhteisöverojen tuoton ja valtionosuuksien kerrotaan olevan kasvussa ja sijoitusomaisuuskin näyttää tuottavan, mutta silti investoinnit ovat vuositasolla peräti 5-10 m€ laskussa. Kysynkin mihin lisääntyvät tulot katoavat leikkausbudjetissa? Yhdessä työttömyyden lisääntymisen kanssa leikkaukset alentavat kulutuskysyntää. Juuri nyt kannattaisi investoida ja rakentaa, kun kustannukset ja korot ovat alhaalla. Tästä hyötyisi myös yksityinen sektori, ja kunta hieman viiveellä kasvavien verotulojen muodossa. Nyt leikkaukset syventävät lamaa ja ajavat Kangasalaa yhä suurempiin vaikeuksiin.

Itse asiassa kunnan talousarvio muistuttaa SSS-hallituksen leikkauslinjauksia paikallisella tasolla. Toki erojakin on. Valtakunnan politiikassa demarit ovat olevinaan oppositiossa leikkauspolitiikkaa vastaan, mutta Kangasalan demarit tukevat leikkauspolitiikkaa perinteisen aseveliakselin hengessä, kuten saimme lukea Pekka Lahden ja Jussi Haaviston kirjoituksesta Kangasalan Sanomissa (27.10.2015).

Leikkaukset lisäävät työttömyyttä, alentavat kulutuskysyntää ja bruttokansantuotetta, jolloin velan osuus Niilo Kallion laskuopin murtolukukaavan mukaisesti kasvaa. Syntyy alaspäin suuntautuva deflaatiokierre. Suomen ja kuntien talous ei kestä valuutta- ja korkopolitiikkaa, joka määräytyy Saksan etujen mukaisesti. Onneksi kansalaisaloite kansanäänestyksestä yhteisvaluutta eurosta ylitti 50000 kannattajan rajan. Seuraan tarkoin miten isänmaallisia ovat SSS-hallituksen puolueet, ovatko ne Saksan vai Suomen puolella.

Kangasalan vasemmistoliitto tekee muutamia muutosesityksiä sekä kannattaa muiden ryhmien esityksiä, joilla leikkauspolitiikkaa rajoitetaan ja pyritään turvaamaan palvelut.

Lopuksi pari teknistä huomautusta budjettiasiakirjasta. Se on puolta suppeampi kuin aiemmin käytössä olleet budjettiasiakirjat. Kysyin jo mihin katoavat kasvavat verot ja valtionosuudet, se ei tästä asiakirjasta selviä. Saan sen kuvan, että kunnanjohtaja Auvisen tarkoitus olikin tehdä vaikeammin luettava ja epäselvempi budjettiasiakirja, jonka lukuihin voi olla piilotettuna jos jonkinlaisia menoja. Sitten virkamiehet voivat ilkkua: te hyväksyitte tämän ja tuon budjetin yhteydessä.

Toinen huomautus. Sain esittelylistan liitteineen vasta maanantaina 9.11., kun se normaalisti on tullut edellisen viikon lopulla. Aikaa tutustua lähes satasivuiseen pakettiin oli alle viikko.

(Jorma Mäntylä. Vas. ryhmäpuheenvuoro budjettivaltuustossa 16.11.2015.)

Posted by jmantyla at 21:51 | Comments (0)
<< Valtuustoaloite 19.10.2015 | Main | Nato vie meidät sotiin >>
Comments
There are no comments.
Post a comment