26 January
2016

Hyvä hallinto ja hallintosäännön muutos

Mikä on hallinnossa tärkeää? Asiantuntemus sekä edustuksellisuuden kautta tuleva osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuus, vai nopeus? Kangasala on kunnanjohtaja Auvisen hallintouudistuksella kaventamassa edustuksellista demokratiaa nopeuden ja tehokkuuden nimissä. Hallintosäännön muutosesitys johtaa aikaa myöten myös virhepäätösten riskin kasvamiseen, koska entistä pienempi joukko ihmisiä joutuu tekemään yhä nopeammin päätöksiä.


Hallintosäännön muutosesitystä valmistelleen työryhmän jäsenenä joudun ilmoittamaan, että esitys ei ole yksimielinen. Esitys kuitenkin parani matkan varrella, ja alussa esitelty valiokuntamalli onnistuttiin torjumaan.

Esitin lukuisia kertoja epäilykseni vallan keskittämisen haittavaikutuksista, enkä suinkaan ollut yksin. Myös parista muusta puolueesta kuului epäilyksen ääniä. Mutta voitolle pääsi suuntaus, jossa demokratia nähdään hidasteena ja tehottomuutena, nopean hallinnon haittana. Onnettominta ja kunnan julkisuuskuvan kannalta haitallisinta on ympäristölautakunnan täydellinen katoaminen. Kunnan tiedottajalle onkin luvassa töitä osoitettaessa, että luonnonkauniissa kunnassa ympäristöarvoilla on vielä jotain merkitystä. Nyt julkisuuteen lähetetään viestiä, että ympäristöarvot ovat Kangasalla toissijaisia.

Ihmettelen mistä hallintouudistuksen malli oikein on peräisin. Viranomais- ja elinvoimalautakunta viittaavat itään Venäjälle, aivan kuin meilläkin pitäisi olla luonnonvaraministeriö jakelemassa luonnonvaroja. Tosin Venäjällä on luonnonvaraministeriön nimessä sentään säilytetty sana ympäristö, kun Kangasalla siitä halutaan eroon.

Käsitykseni mukaan tämä hallintosäännön muutos ei jää viimeiseksi. Olen samaa mieltä Simo Arran (kesk.) kanssa, että sote-hankkeen saadessa lopullisen muotonsa joudumme palaamaan asiaan. Siksi asialla ei nyt olisi kiirettä.
Hallintouudistusta on puolueista ajanut eniten kokoomus, joka sanoo olevansa klassisen liberalismin perillinen Suomessa. Ei tällainen vallan keskittäminen kuulu liberalismiin. Liberaalin edustuksellisen demokratian tarkoitus on tuottaa vallan legitimiteetti yhdistämällä edustuksellisuus ja sitä kautta kansalaisten vaikutusmahdollisuudet asiantuntemukseen. Demokratia toteutuu vaaleissa valittujen luottamushenkilöiden poliittisen vallan ja esittelevien virkamiesten asiantuntemuksen yhdistelmänä.

Muissa ryhmissä ei hallintouudistushankkeessa ole kuulunut riemun huutoja. Vihreät ja kristilliset tuntuivat vasemmistoliiton tavoin epäilevän Auvisen suunnitelmaa.

Sosialidemokraattien kanta jäi mielestäni epäselväksi. Toivottavasti he tänään puolustavat demokratiaa, esiintyyhän puolueen nimessä sentään sana demokratia ja Sdp:n päälehti on nykyään nimeltään Demokraatti.

Tällä hetkellä Kangasalla on 6 lautakunnassa 42 jäsentä + pakolliset keskusvaali- ja tarkastuslauta, 51-jäseninen valtuusto ja 11-jäseninen kunnanhallitus. Auvisen esityksen mukaan lautakuntien määrä putoaa neljään ja jäsenmäärä 28:aan sekä kunnanhallituksen jäsenmäärä putoaa 11:sta yhdeksään. Lisäksi kaikissa lautakunnissa siirrytään yhden esittelijän järjestelmään, ja enemmistö lautakuntien jäsenistä on oltava valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Kokoomus olisi ollut valmis supistamaan valtuustonkin 43-jäseniseksi.
Kyseessä on huomattava vallan keskittäminen, sanoisin vallankaappaus. Entistä huomattavasti pienempi joukko ihmisiä tekee yhä nopeammin päätöksiä. Edustuksellisuus vähenee, ja sen myötä heikkenevät kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet. Se nakertaa vallan legitimiteettiä. Kun vaikuttaminen omassa kunnassa vähenee, aletaan kysellä onko tällaisella kunnalla enää merkitystä kansalaiselle, vai olisiko parempi liittyä toiseen kuntaan.

Päätöksentekijöiden määrän väheneminen ja yhden esittelijän järjestelmä vähentää asiantuntemusta. Substanssiosaaminen väistämättä heikkenee, ja kun päälle lisätään tehokkuuden ja nopeuden vaatimus, on selvää, että virhepäätösten riski kasvaa, ilman muuta. Jo nyt lautakuntiin tulee huolimattomia esittelyjä. Vastaavat palautettaisiin valtionhallinnossa saman tien uuteen valmisteluun. Viimeksi KHO palautti vuosien työn eli ympäristöluvan uuteen valmisteluun hallinnon puutteiden takia. Voi vain kuvitella miten tällaiset tapaukset lisääntyvät, kun vauhtia lisätään tehokkuuden nimissä. Kuviteltu tehokkuus ja nopeus menetetään hallinnon virheinä, valituksina ja oikeusprosesseina.

Oikeastaan ainoa hallintouudistukseen pakottava syy on valtakunnallinen sote-lainsäädännön muuttuminen. Sen myötä sosiaali- ja terveyslautakunta saattaa tulla tarpeettomaksi. Minulla on sellainen tuntuma, ettei ole lainkaan varmaa tuleeko sotesta tälläkään kertaa mitään, ja jos tulee, niin mitä.

Sanotun perusteella olisi hyvä ottaa aikalisä ja katsoa vasta soten varmistuttua mihin suuntaan paikallishallintoa viedään. Esitän siksi, että hallintosäännön muuttaminen luottamushenkilöorganisaation osalta palautetaan uuteen valmisteluun odottamaan sote-ratkaisun selkiytymistä. Mielestäni voimme hyvin odottaa ensi syksyyn, koska nythän väläytellään jopa 2017 kuntavaalien lykkäämistä.

Jorma Mäntylä (vas.)

[Hallintosäännön muutos hyväksyttiin äänin 49-2. Vihreät hyväksyivät ympäristölautakunnan hävittämisen!]

Posted by jmantyla at 15:41 | Comments (0)
<< Nato vie meidät sotiin | Main | Työterveyshuollon yksityistäminen >>
Comments
There are no comments.
Post a comment