15 November
2016

Kangasalan budjettivaltuusto 2017

Kangasalan kunnanvaltuusto hyväksyi valtuustosopimuksen voimin talousarvion 2017 ja suunnitelman 2017-19. Vasemmistoliiton yleispuheenvuorossa talousarviota luonnehdittiin vaalibudjetiksi.


Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, virkamiehet ja yleisö.

Kangasalan talousarvio vuodelle 2017 ja suunnitelma 2017-19 muistuttavat pienin paikallisin muunnelmin Juha Sipilän ja Petteri Orpon hallituksen vaalibudjettia vuodelle 2017. Hallitus jakaa omille kannattajille etuisuuksia ja lykkää hankalia ratkaisuja lisäämällä valtionvelkaa lähes 6 mrd euroa.

Kangasalla kuluvalla valtuustokaudella parantunut taloustilanne on saatu aikaan tuntuvien veronkorotusten avulla, kuten tuloslaskelmasta selkeästi ilmenee (verotulojen lisäys +4,9%). Tätä rahaa sitten jaellaan muun muassa urheiluväelle sekä lupaamalla kahdelle hallintokunnalle 12 uutta virkaa. Säästynyt raha ei ole peräisin yksityistämisistä ja ulkoistuksista. Talousarvioasiakirja liitteineen kertoo, että työterveyshuollon yksityistäminen sekä palkanlaskennan ja kirjanpidon ulkoistaminen eivät tuo kunnalle säästöjä.

On arvovalinta mihin nyt ylijäämäisen talouden rahoja käytetään. Terveyskeskuksen palvelumaksut ovat sietämättömiä ja lähellä yksityisten terveysasemien taksoja – mikä lienee tarkoituskin, eli ohjataan potilaita sinne. Talousarvion mukaan taksat ovat pysyviä. Kaikkein pienituloisimmilla ei ole enää varaa maksaa Pirkanmaan kalleimpiin kuuluvia palvelumaksuja. Tutkimuksia ja hoitoja jää tekemättä, ja kun sairaus viimein diagnostisoidaan, voi olla liian myöhäistä. Nykyisellä palvelumaksutasolla voi siten olla vakavia seurauksia, koska monilla ei ole varaa mennä lääkäriin.

Lainaan Raamattua: ”Köyhät teillä on aina keskuudessanne, ja milloin tahdotte, voitte heille tehdä hyvää”, sanotaan Markuksen evankeliumissa. Köyhien auttaminen on tahdon asia.

Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden nimissä palvelumaksujen tuntuva alentaminen olisi tässä tilanteessa ykkösasia, mutta Kangasalan budjettikirjan mukaan näin ei tahdota, vaikka johdannossa puhutaan ennaltaehkäisevästä palvelutuotannosta.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson vaati kuukausi sitten Kangasalla puhuessaan siirtymistä leikkauksista ja yksityistämisistä elvyttävään kuntatalouteen. Kangasalan talousarvio vuodelle 2017 ja suunnitelma 2017-19 eivät tue elvyttävää kuntataloutta. Se ei lupaa hyvää myöskään paikalliselle elinkeinoelämälle, vaikka asiakirjassa puhutaan paljon yritysmyönteisyydestä. Silmiinpistävää on investointien vähäinen määrä. Talousarvion sivulla 10 todetaan, että vain ”välttämättömät investointitarpeet toteutetaan.” Sen sijaan keskitytään kunnan velkojen maksuun, vaikka Kangasala on selkeästi maan keskitasoa vähemmän velkaantunut kunta. Investointien jäädyttäminen ja keskittyminen velkojen maksuun on hyvin kyseenalaista, kun korkotaso on kohta 5 vuotta ollut historiallisen alhaisella nollatasolla. Nimenomaan nyt kannattaisi investoida. Muutoin voi käydä niin, että aletaan investoida, kun korkotaso nousee. Eli sekä säästöt että investoinnit tehdään väärään aikaan. Osakekurssit ovat nyt kohtuullisessa myötätuulessa. Kunnan osakesalkusta kannattaisi tulouttaa nyt, sillä muutaman vuoden kuluttua tilanne voi olla aivan toinen.

Euroalueen ja Kangasalan suurin ongelma on korkea työttömyys, joka leikkaa kulutuskysyntää. Siksi on vaikea ymmärtää talousarvion yleisen osan kehuja kilpailukykysopimukselle, johon sisältyi puolen tunnin viikkotyöajan pidennys. Se lisää työttömyyttä. Oululainen entinen pankinjohtaja Veikko Meriläinen laski, että viikossa 30 minuuttia lisää työaikaa on 26 tuntia vuodessa. Kun vuodessa lomat pois laskettuna on 231 työpäivää, katoaa 4 220 työpaikkaa, koska työkaveri tekee työt lisätyllä työajalla, siis ylityönä ilman ylityökorvausta (KU 12.6.2016). Kangasalla kiky tarkoittaisi noin 75 työtöntä, mutta koska kaikki yritykset ja kunnat eivät pidennä työtaikaa, realistinen arvio on noin 35-40 työtöntä lisää Kangasalla. Toisaalta kunnan palveluksessa olevien lomien lyhentäminen vastaavasti vähentää kunnan työvoimatarvetta. Yhden työttömän kulut yhteiskunnalle ovat 30000 euron luokkaa, mistä suurimman osan maksavat kunnat. Täten kiky aiheuttaa Kangasalan alueella noin miljoonan menetykset yhteiskunnalle, eikä laskelmassa ole otettu huomioon alentuneita verotuloja.

Toki budjetissa on hyvääkin. Luonnonsuojelu- ja Natura-alueita esitetään hiukan lisättäväksi. Tietenkin lievästi ylijäämäinen talous on myönteinen asia. Mutta onpa siitä maksettu kallis hinta kolmen vuoden aikana. Kuinka monta mielenosoitusta onkaan nähty valtuustosalin edessä, kun Kangasala kävi kolmen vuoden aikana läpi julman säästökuurin? Siihen sisältyi yksityistämisiä, yhtiöittämisiä ja ulkoistuksia. Terveysasemia, kouluja ja kirjastoja on suljettu. Kunnan työntekijämäärää on vähennetty 200:lla ja veroja sekä maksuja on korotettu. Tästä kunnan työntekijät muistuttavat aiheellisesti kirjeessään valtuustolle.

Vasemmistoliitto tekee ja kannattaa muutamia muutosesityksiä vastuullisesti ja harkiten.

Jorma Mäntylä (vas.)
14.11.2016

Posted by jmantyla at 15:54 | Comments (0) | Trackbacks (0)
<< Sote tuhoaa kuntademokratian | Main | Yhtiöittämisen autuudesta >>
Comments
There are no comments.
Trackbacks
Please send trackback to:http://blogi.kaapeli.fi/jmantyla//133/tbping
There are no trackbacks.
Post a comment