06 April
2017

Milloin kannattaa investoida ja rakentaa?

Rakentaminen ja investoinnit kannattaa tehdä Kangasallakin, kun korot ovat historiallisen matalalla nollatasolla. Yksityinen sektori saisi lisää vauhtia, työllisyystilanne paranisi ja verotulot kasvaisivat. Säästöt ja leikkaaminen pitkittävät taantumaa ja estävät työllisyyden paranemisen.


Kangasalan Sanomissa 5.4. kokoomuksen Heikki A. Ollila yritti vanhanaikaista leimaamalla Vasemmistoliiton velkapuolueeksi. Onpa paukut vähissä, kun samaan aikaan kokoomus on ollut julkisen talouden ylivoimainen velanottaja.

Suomi oli lähes velaton vuoden 1987 sinipunahallitukseen asti. Kokoomus halusi vapauttaa rahamarkkinat, ja sen seurauksena rysähti pankkikriisi sekä syvä lama 1991-93. Siitä selvittiin velkarahalla, jota otti Iiro Viinanen. Tätä velkaa maksetaan tänäänkin. Mahtaako Iirolla olla tallessa lentolippujen kannat, kun hän kiersi kansainvälisiä rahalaitoksia vippaamassa Suomelle rahaa?

Petteri Orpo puolestaan ottaa tänä vuonna valtiolle lisävelkaa veronkevennysten ja yritystukiaisten maksamiseen (Li Andersson KU 1.4.2017). Sitä varten työläisten pitää uhrautua ja suostua palkanalennuksiin sekä työaikojen pidennykseen.

Kangasalan Sanomien vaalikeskustelussa 25.3. sanoin, että nyt pitää investoida ja rakentaa, koska korkotaso on historiallisen alhainen. Usean vuoden ajan korot ovat olleet nollassa, ja jopa negatiivisia korkoja on ollut. Raha on niin halpaa, että sitä kannattaa työntää kottikärryillä pankeista ja Kuntarahoituksesta. Näin halvan rahan aika ei voi jatkua pitkään. Eurokriisi ei ole ohi, ja aivan varmasti korot kääntyvät lähivuosina nousuun.

Siksi nyt on kertakaikkisen väärä hetki säästää ja työntää rahaa sukanvarteen, kuten Kangasalan kunnassa esitetään. Rakentamisen ja investointien lykkääminen pahentaa korjausvelkaa ja nostaa kustannuksia korkotason nousun takia. Säästäminen nyt aiheuttaa muutaman vuoden kuluttua kunnalle taloudellista vahinkoa.

Kangasalan vuoden 2016 tilinpäätös on ennakkotiedon mukaan 8,8 miljoona euroa ylijäämäinen. Kunnan asukasta kohti laskettu velka on vain 1967 euroa, ja trendi on laskeva. Suomen kunnilla on keskimäärin 2835 euroa lainaa asukasta kohti (Talouselämä 3.6.16). Kangasala on selvästi keskitasoa vähemmän velkaantunut. Lahdella on velkaa yli 6000 euroa asukasta kohti (sekoilivat johdannaiskaupoissa), Vantaalla ja Kotkalla yli 5000 ja kokoomusvetoisilla Oululla, Turulla, Jyväskylällä ja Helsingillä yli 3000 euroa asukasta kohti. Syytökset velkavedosta kannattaisikin osoittaa näihin kaupunkeihin.

JORMA MÄNTYLÄ
Valtuutettu (Vas.)

Posted by jmantyla at 15:03 | Comments (0)
<< Pysäköinninvalvonta Kangasalla | Main |
Comments
There are no comments.
Post a comment