23 November
2012

Sinipuna tuhoaa vasemmistoa

Vasemmiston pitkään jatkunut vaalitappioiden ketju johtuu sinipunahallinnoista, jotka ovat rapauttaneet työväestön luottamusta työväenpuolueisiin ja ammattiliittoihin.


Kansan Uuutiset kertoi 6.11., että kunnanvaltuustoihin valittiin 573 valtuutettua kolmesta suurimmasta SAK:laisesta teollisuusliitosta. Tulos on surkea, vain 6 prosenttia valtuutettujen kokonaismäärästä. Työväestö on pahasti aliedustettu kunnallisessa päätöksenteossa.

Tutkin kuntavaalitulokset äänestysalueittain Kangasalta sekä vasemmistoliiton valtuutettujen ammatillisen taustan isoista teollisuuskaupungeista Vantaalta, Hyvinkäältä, Turusta, Uudestakaupungista, Tampereelta, Lahdesta ja Jyväskylästä. Ammattiyhdistystaustaisten ehdokkaiden menestys kuntavaaleissa oli heikkoa. Alhaisimmat äänestysprosentit olivat työläisvaltaisilla äänestysalueilla. Työläiset eivät luota ammattiliittojen ehdokkaisiin.

Aamulehti totesi saman Tampereen osalta. Professori Heikki Paloheimo totesi, että äänestämättömät ovat työläisiä tai työttömiä: ”Yhteiskunnallinen aktiivisuus on synnyttämässä Suomeen uudenlaista luokkajakoa” (Al 5.11.).

Tilanne on muuttunut radikaalisti 1970–80-luvulta. Silloin SKDL:n eduskuntaryhmän jäsenten selvä enemmistö oli työläisiä. Kuntien valtuustoissa oli tuhansia työläisiä, pääluottamusmiehiä sekä ammattiosastojen puheenjohtajia.

Tultaessa 1990-luvulle työläiskansanedustajien ja valtuutettujen määrä on tasaisesti laskenut. Vika ei voi olla ehdokkaissa, koska heitä on ollut tarjolla, mutta äänimäärät ovat laskeneet.

Suurin muutos 1970–80-lukuun on ammattiyhdistysliikkeen siirtyminen kansanrintamasta sinipunahallintojen tukemiseen. SDP:n osalta se tapahtui 1987 ja vasemmistoliitto aloitti sinipunayhteistyön 1995. Joka sinipunan jälkeen ay-taustaisten valtuutettujen ja kansanedustajien määrä on laskenut.

Vuoden 2011 vaalien jälkeen SAK:n toimitsijat junttasivat aggressiivisesti vasemmistopuolueet uuteen sinipunaan. Samaan aikaan työnantajien otteet ovat koventuneet, eivätkä ammattiliitot ole kyenneet vastaamaan haasteeseen. Se on heikentänyt työläisten luottamusta vasemmistopuolueisiin ja ammattiliittoihin.
(KU 9.11.12)

***
Kirjoitin seuraavan jatkoartikkelin 23.11.:

Sinipunan tuhovaikutus, osa II

Tulipas vilkas keskustelu. Jatketaan. Olin viime tiistaina 20.11. Tampereen yliopiston tilaisuudessa Miten äänestysaktiivisuudesta tuli äänestyspassiivisuus? Alustajina olivat professori Heikki Paloheimo, kunta- ja aluejohtamisen yliopistonlehtori Jenni Airaksinen sekä vaaliasiantuntija Sami Borg.

He tuntuivat olevan samaa mieltä, että konsensus eli Suomessa sinipuna on äänestäjiä passivoiva ja äänestysaktiivisuutta lamauttava tekijä. Samoin he ainakin osittain myönsivät euroopanlaajuisen populististen ja äärioikeistolaisten puolueiden nousun johtuvan samasta syystä (tosin on maakohtaisia ja vaalijärjestelmistä johtuvia eroja). Sosialidemokraatit ovat 20 vuoden aikana menettäneet EU:n laajuisesti 10-15% kannatusta.

Itse esitin lyhyessä kommenttipuheenvuorossa seuraavaa:

Dramaattinen pudotus näkyy Suomessa verrattuna vuoteen 1995, jolloin nykymuotoiset sinipunat alkoivat. Sdp on menettänyt tänä aikana 297713 ääntä ja vasemmistoliitto 110725 ääntä, yhteensä 408438 ääntä. Sinipunahallintojen aikana kokoomus on lisännyt kannatustaan n. 48000 äänellä ja perussuomalaiset ovat nousseet SMP:n romahduksesta yli 300000 äänestäjän puolueeksi.

Eurovaaleissa 1996 Sdp sai 482577 ääntä ja 4 paikkaa, vasemmistoliitto 236490 ääntä ja kaksi paikkaa. Viime eurovaaleissa 2009 Sdp sai 292051 ääntä ja kaksi paikkaa, vasemmistoliitto 98690 ääntä eikä yhtään paikkaa. Vasemmistopuolueiden kannatus on romahtanut eurovaaleissa sinipunahallintojen aikana. Jyrkkä kannatuksen ja paikkojen menetys ei selity EP-paikkajaon muutoksella.

Posted by jmantyla at 16:53 | Comments (0)
<< Sairauslomapäivät ja Ekokem | Main | Isänmaallisuudesta punaisten haudalla 6.12.2012 >>
Comments
There are no comments.
Post a comment