06 December
2012

Isänmaallisuudesta punaisten haudalla 6.12.2012

Kymmenisen vasemmistoaktiivia oli kokoontunut Kangasalan punaisten muistomerkille 6.12. Seppeleen laski Kangasalan Vasemmistoliiton puheenjohtaja Timo Rautanen. Pidin puheen demokratiasta ja historiattomuudesta.


Hyvät toverit!

Tämän vuoden itsenäisyyspäivän jälkeen pitäisi tulla eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunto onko EU:n talouskurisopimus perustuslakimme mukainen. Perustuslaissamme on kolme artiklaa (3, 82 ja 83), joissa todetaan yksiselitteisesti budjettivallan sekä päätösvallan valtion lainojen ottamisesta kuuluvan Suomen eduskunnalle. Talouskurisopimuksen mukaan EU-komissio pääsisi määräämään jäsenmaiden budjeteista. Se merkitsisi laajamittaista vallan luovuttamista pois Suomesta Euroopan unionille. Pian näemme onko perustuslakivaliokunta isänmaallinen vai onko se valmis antamaan vallan demokratiavajeessa kylpevälle EU-liittovaltiolle.

Punaisten muistomerkillä voi hetkeksi pysähtyä miettimään onko perää julkisessa keskustelussa aika usein vilahtavalla historiattomuudella. Olen opetusalan työntekijänä suhtautunut siihen hiukan nuivasti, sillä tenttivastausten ja keskustelujen perusteella nykynuoret ovat aiempia ikäluokkia paremmin koulutettuja. Toisaalta törmään myös nuoriin, joille demokratia, sosiaaliturva ja hyvinvointi ovat itsestään selvyyksiä – aivan kuin ne olisivat aina olleet olemassa. Tai törmään korkeakoulutettuihin nuoriin, joille lähihistorian merkkihahmot ovat tuntemattomia.

Monet suomalaiseen kansanvaltaan ja demokratiaan kuuluvat asiat ovat niiden ansiota, jotka lepäävät tässä punaisten haudassa. Otan kaksi esimerkkiä. Vuoden 1918 torpparivapautusta on pidetty valkoisen Suomen aikaansaannoksena. Maassamme toteutettiin radikaali maareformi, jolla oiottiin maanomistuksen vääryyksiä. Tosiasiassa punaisen Suomen kansanvaltuuskunnan ensimmäisiä lakeja oli 31.1.1918 säädetty torpparivapautus. Sitä tosin ei voitu toteuttaa koko maan alueella ja sisällissodan lopputuloksen takia kansanvaltuuskunnan lait menettivät merkityksensä. Voittaneen valkoisen Suomen oli kuitenkin hyväksyttävä vastaava laki, koska pelättiin maaseudun tilattoman väestön reaktioita teollistuvassa Suomessa.

Lehdistössä on viime viikkoina herättänyt huomiota kansalaisaloite, jolla vedotaan eduskuntaan turkistarhauksen lopettamiseksi. Ottamatta kantaa turkistarhaukseen totean, että kansalaisaloitteen mahdollistava laki astui voimaan 13.1.2012. Tosiasiassa punaisen Suomen kansanvaltuuskunnan perustuslakiluonnokseen keväällä 1918 sisältyi 45 § kansalaisten aloiteoikeus. On historian ironiaa, että laki toteutui valkoisessa Suomessa 94 vuotta myöhemmin.

Toivon näiden kahden esimerkin osoittavan, että punaisten uhri ei ollut turha.

Posted by jmantyla at 11:50 | Comments (0)
<< Sinipuna tuhoaa vasemmistoa | Main | Presidentti ja professori Matti Wiberg >>
Comments
There are no comments.
Post a comment